Vesteriset ovat haarautuneet kolmelta eri taholta, Karjalan kannakselta, Savosta ja Rautalammilta. Vanhin tunnettu Vesterinen on asiakirjoissa v. 1543 Uudellakirkolla esiintynyt Matti Vesterinen, jonka nimi on kuitenkin v. 1551 kirjoitusmuodossa Matti Vesterinca. Merkintä ca tarkoittaa poikaa. Matti oli siis Vesterinpoika. Isä Vester lienee syntynyt v. 1470 ja Matti n. 1500. Nimi Vester on Silvester-nimen lyhennys. 1600-luvun vaiheilla nimi esiintyy jo muodossa Vesterinen. Vakiintuneena sukunimenä Vesterinen on esiintynyt aina 1700-luvun alkupuolelta lähtien. Tällä hetkellä suomessa asuvia Vesterisiä on lähes 3000. (lainaus Genealogy Sipi Vesterinen / L.H 3.1.2015) Metsänhoitaja Ilmari Kosonen Jyväskylästä on kirjoittanut selostuksen, että kaikki Vesterit ja Vesteriset ovat nykyisen Latvian alueella eläneen semgallien heimon tunnetun kuninkaan heimopäällikön Vesthardusin, Veteriin jälkeläisiä, jotka ovat paenneet maastaan pakolaisena Saksan ritarien valloitusten yhteydessä 1200-1300 lukujen vaihteessa ja hakeutuneet asukkaiksi Karjalaan - monien muiden suomalais- ja karjalaissukujen kanssa. Hän kirjoittaa aiheesta kirjaa.