Olli Vesterinen

Wanha Tuomas 1996 Ilkka Korhonen: Olli on Matinpoika

Vesteristen sukirjassa 1994 sanotaan "Matti Vesterisellä oli mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös poika Olli", joka siirtyi Rautalammille

Digiarkiston keskustelu *Vesteriset* (Tommy Pohjosen pohjustusta): Syntymäajaksi sanoo ilman noin-sanaa 1526. FS:ssä syntymävuosi 1526. Sanoo myös syntymäpaikaksi Karjalan Kannaksen.

Vesteristen sukukirjassa 1994 sanotaan Ollin syntymäajaksi 1530-1535. Viimeinen maininta Ollista on vuodelta 1590 (mainittu myös, että oli vaimo, poika Pekka vaimoineen ja näiden alaikäinen poika)

Vesteristen sukukirjasta 1994 löytyy myös seuraavaa:

Olli perusti Rautalammille, Kerkonjokisuuhun uudistilan v. 1561, Kerkonjokisuu 1 (Sorri), jonka mukaan kylä sai nimen Vesterilä. Pohjonen sanoo vaimoksi Pehrsdotterin (mikä voisi olla Tuomas Korhosen sisko, kuten jossain toisessa yhteydessä sanotaan Olavin olleen Tuomaksen lanko).

Jossain esitetty (Sukuhakuri 3.11.2009 'interlorn'), että Marketta Olavintytär Vesterisen ja tässä mainitun Olavi Matinpoika Vesterisen välissä olisi Olavi Olavinpoika s. n. 1554. Näin esitetään mm. Johan Arvidssonin sukujuurissa (http://julehti.cwahi.net/sukutieto/kaaviot.php#HK_isanpuoleinen).

Saloheimo: Rautalammin historia: v. 1571 Olli Vesterisellä 5 lehmää, mikä oli keskiarvoa (3,5) enemmän

http://www.mesterton.net/aino/pb276c105.html

Olli muutti uuteen Rautalammin hallintopitäjään 1560-luvulla, todennäköisesti Etelä-Savosta. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Ollilla oli Rautalammilla viisi lehmää, kolme hiehoa, kaksi tammaa, viisi lammasta, kaksi sikaa ja yksi vuohi. Ollin maksettavaksi tuli hopeaveroa 8 mk 6 äyriä. (Roos 1944, 90)

L. Hytösen 10. isoisoisä

Olli Matinpoika Vesterinen is Virpi Jumisko's 10th great grandfather.

Wanha Tuomas 1996 Ilkka Korhonen: Olli on Matinpoika

Vesteristen sukirjassa 1994 sanotaan "Matti Vesterisellä oli mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös poika Olli", joka siirtyi Rautalammille

Digiarkiston keskustelu *Vesteriset* (Tommy Pohjosen pohjustusta): Syntymäajaksi sanoo ilman noin-sanaa 1526. FS:ssä syntymävuosi 1526. Sanoo myös syntymäpaikaksi Karjalan Kannaksen.

Vesteristen sukukirjassa 1994 sanotaan Ollin syntymäajaksi 1530-1535. Viimeinen maininta Ollista on vuodelta 1590 (mainittu myös, että oli vaimo, poika Pekka vaimoineen ja näiden alaikäinen poika)

Vesteristen sukukirjasta 1994 löytyy myös seuraavaa:

Olli perusti Rautalammille, Kerkonjokisuuhun uudistilan v. 1561, Kerkonjokisuu 1 (Sorri), jonka mukaan kylä sai nimen Vesterilä. Pohjonen sanoo vaimoksi Pehrsdotterin (mikä voisi olla Tuomas Korhosen sisko, kuten jossain toisessa yhteydessä sanotaan Olavin olleen Tuomaksen lanko).

Jossain esitetty (Sukuhakuri 3.11.2009 'interlorn'), että Marketta Olavintytär Vesterisen ja tässä mainitun Olavi Matinpoika Vesterisen välissä olisi Olavi Olavinpoika s. n. 1554. Näin esitetään mm. Johan Arvidssonin sukujuurissa (http://julehti.cwahi.net/sukutieto/kaaviot.php#HK_isanpuoleinen).

Saloheimo: Rautalammin historia: v. 1571 Olli Vesterisellä 5 lehmää, mikä oli keskiarvoa (3,5) enemmän

http://www.mesterton.net/aino/pb276c105.html

Olli muutti uuteen Rautalammin hallintopitäjään 1560-luvulla, todennäköisesti Etelä-Savosta. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Ollilla oli Rautalammilla viisi lehmää, kolme hiehoa, kaksi tammaa, viisi lammasta, kaksi sikaa ja yksi vuohi. Ollin maksettavaksi tuli hopeaveroa 8 mk 6 äyriä. (Roos 1944, 90)

L. Hytösen 10. isoisoisä

Olli Matinpoika Vesterinen is Virpi Jumisko's 10th great grandfather.

Wanha Tuomas 1996 Ilkka Korhonen: Olli on Matinpoika

Vesteristen sukirjassa 1994 sanotaan "Matti Vesterisellä oli mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös poika Olli", joka siirtyi Rautalammille

Digiarkiston keskustelu *Vesteriset* (Tommy Pohjosen pohjustusta): Syntymäajaksi sanoo ilman noin-sanaa 1526. FS:ssä syntymävuosi 1526. Sanoo myös syntymäpaikaksi Karjalan Kannaksen.

Vesteristen sukukirjassa 1994 sanotaan Ollin syntymäajaksi 1530-1535. Viimeinen maininta Ollista on vuodelta 1590 (mainittu myös, että oli vaimo, poika Pekka vaimoineen ja näiden alaikäinen poika)

Vesteristen sukukirjasta 1994 löytyy myös seuraavaa:

Olli perusti Rautalammille, Kerkonjokisuuhun uudistilan v. 1561, Kerkonjokisuu 1 (Sorri), jonka mukaan kylä sai nimen Vesterilä. Pohjonen sanoo vaimoksi Pehrsdotterin (mikä voisi olla Tuomas Korhosen sisko, kuten jossain toisessa yhteydessä sanotaan Olavin olleen Tuomaksen lanko).

Jossain esitetty (Sukuhakuri 3.11.2009 'interlorn'), että Marketta Olavintytär Vesterisen ja tässä mainitun Olavi Matinpoika Vesterisen välissä olisi Olavi Olavinpoika s. n. 1554. Näin esitetään mm. Johan Arvidssonin sukujuurissa (http://julehti.cwahi.net/sukutieto/kaaviot.php#HK_isanpuoleinen).

Saloheimo: Rautalammin historia: v. 1571 Olli Vesterisellä 5 lehmää, mikä oli keskiarvoa (3,5) enemmän

http://www.mesterton.net/aino/pb276c105.html

Olli muutti uuteen Rautalammin hallintopitäjään 1560-luvulla, todennäköisesti Etelä-Savosta. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Ollilla oli Rautalammilla viisi lehmää, kolme hiehoa, kaksi tammaa, viisi lammasta, kaksi sikaa ja yksi vuohi. Ollin maksettavaksi tuli hopeaveroa 8 mk 6 äyriä. (Roos 1944, 90)

Hämeen voutikuntien tilejä - 4002 Sääksmäen voutikunnan maakirja 1565-1565, jakso 24: Rautalambi sochn, Rautalambi fierdung, Kerkenioensu; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6788702262&aineistoI... / Viitattu 3.6.2022

Hämeen voutikuntien tilejä - Sääksmäen voutikunnan maakirja 1567-1567 (4028), jakso 21: Rautalambi sochn; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2853445 / Viitattu 17.8.2020

Hämeen voutikuntien tilejä - Sääksmäen voutikunnan maakirja ja tilikirja 1572-1572 (4092), jakso 39, sivu 39: RS , PF , K , Rautalambi fierdingh; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2859849 / Viitattu 17.8.2020

Hämeen voutikuntien tilejä - Sääksmäen voutikunnan maakirja ja kymmenysluettelo 1576-1576 (4137), jakso 32: Rutalambi sochn; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2864915 / Viitattu 17.8.2020

Hämeen voutikuntien tilejä - Sääksmäen voutikunnan maakirja ja tilikirja 1582-1582 (4213), jakso 4: Rautalambi sochn; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2876879 / Viitattu 17.8.2020

Hämeen voutikuntien tilejä - Sääksmäen voutikunnan tarkastusmaakirja 1589-1589 (4282), jakso 5: Rautalambi Sochn; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2872534 / Viitattu 17.8.2020

https://asiakas.kotisivukone.com/files/vesteristen.sukuseura.fi/wes...

Geniarkiston keskustelu"Vesteriset", Tommy Pohjasen pohjustus. ktso/ lue lisää Tommy Pohjasen yleiskatsaus Olli Vesterisestä/ Vesterisistä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1294783 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1293447 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1293447

https://www.vesterinen.net/suvun-historia :

Olli muutti uuden Rautalammin hallintopitäjän Kerkonjoensuuhun 1500-luvun puolivälin jälkeen, todennäköisesti Etelä-Savosta. Hänet on mainittu ensimmäisen kerran Kerkonjoensuussa vuoden 1565 maakirjassa. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Ollilla oli Rautalammilla viisi lehmää, kolme hiehoa, kaksi tammaa, viisi lammasta, kaksi sikaa ja yksi vuohi. Ollin maksettavaksi tuli hopeaveroa 8 mk 6 äyriä. Ollin tiedoissa ei vanhoissa asiakirjoissa mainita patronyymiä. Myös vaimon nimi jää tuntemattomaksi. Tarkastusmaakirjaa 1586 laadittaessa Olli toimi tarkastuslautakunnan jäsenenä. Vuoden 1579 ja 1580 maakirjoissa Ollilla mainitaan olevan kaksi jousta eli perheessä oli hänen itsensä lisäksi yksi yli 15-vuotias poika, joka kykeni jännittämään jousen. Tämän mukaan hänen vanhin poikansa olisi syntynyt viimeistään n. vuonna 1564.

Onko varmasti syntynyt Rautalammilla?

On hyvin kyseenalaista onko Olli Matti Vesterisen poika.

Kannaksella asuneen noin 1470 syntyneen Vesteri Vesterinen profiilista kopioitu teksti:

Vesteriset ovat haarautuneet kolmelta eri taholta, Karjalan kannakselta, Savosta ja Rautalammilta. Vanhin tunnettu Vesterinen on asiakirjoissa v. 1543 esiintynyt Matti Vesterinen, jonka nimi on kuitenkin v. 1551 kirjoitusmuodossa Matti Vesterinca. Merkintä ca tarkoittaa poikaa. Matti oli siis Vesterinpoika. Isä Vester lienee syntynyt v. 1470 ja Matti n. 1500. Nimi Vester on Silvester-nimen lyhennys. 1600-luvun vaiheilla nimi esiintyy jo muodossa Vesterinen. Vakiintuneena sukunimenä Vesterinen on esiintynyt aina 1700-luvun alkupuolelta lähtien. Tällä hetkellä suomessa asuvia Vesterisiä on lähes 3000. (lainaus Genealogy Sipi Vesterinen / L.H 3.1.2015) Metsänhoitaja Ilmari Kosonen Jyväskylästä on kirjoittanut selostuksen, että kaikki Vesterit ja Vesteriset ovat nykyisen Latvian alueella eläneen semgallien heimon tunnetun kuninkaan heimopäällikön Vesthardusin, Veteriin jälkeläisiä, jotka ovat paenneet maastaan pakolaisena Saksan ritarien valloitusten yhteydessä 1200-1300 lukujen vaihteessa ja hakeutuneet asukkaiksi Karjalaan - monien muiden suomalais- ja karjalaissukujen kanssa. Hän kirjoittaa aiheesta kirjaa.