Tuve Månsson

Tuve Månssonin etunimestä:

fingom wj budh oc breff aff Twe Magnusson Diplomatarium fennicum 3244 pvm 9.11.1464

i närvaro av ärlig man Tönne Monsson, fogde i Borgå län Diplomatarium fennicum 3432 pvm 26.7.1470

Tuffue Monzson, fogte i Borgo Diplomatarium fennicum 3842 v.1480

hwstrv Cissiilla, Twffue Mog[en]sson epther liffueska Diplomatarium fennicum 4349 v.1491

Tuve Monssons vapn Natt och Dag (Jacob Teitt: Suomen aatelistoa vastaan tehtyjä valituksia 1556) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1666896

En panisi Tuven etunimeksi Tovea, mikä on harvoin poikkeuksin naisen nimi. RN

(Se että Tuve olisi tanskalainen, tulee usein esille. Joistain lähteistä saa enemmän tai vähemmän sen kuvan, että hän oli sukua Natt och Dag koska hän sanoi niin, muuten ei.)

Martin Sunnqvist kirjoittaa seuraavaa oikeudesta vaakunan käyttöön: "Släktvapenrätt -- en jämförande studie av den historiska och nutida, engelska, tyska och svenska rättsliga regleringen av släktvapen och dess förhållande till varumärkesrätten" linkki: http://lup.lub.lu.se/luur/download?func=downloadFile&recordOId=1562...

"Gustav Vasa sände år 1555 Jakob Teitt till Finland. Teitt skulle hålla räfst med adelsmännen, bland annat vad gällde deras jordegendomar. Därvid granskade han också vem som hade rätt till vilket vapen. (Winberg, Christer, Grenverket. Studier rörande jord, släktskapssystem och ståndsprivilegier, Rättshistoriskt bibliotek, band 38, Stockholm 1985, s. 31 f. Teitt, Jakob, Jakob Teitts klagomålsregister emot adeln i Finland år 1555-1556, Helsingfors 1894.) ... "Jakob Teitt anmärkte vid sin räfst med adeln i Finland år 1555 på personer, som förde andra vapen än sina fädernesvapen: (Teitt, Jakob, Jakob Teitts klagomålsregister emot adeln i Finland år 1555-56, Helsingfors 1894, s. 18, 34, 46, 59 o. 180.)"

-- Teitt ei löytänyt väärinkäytöstä, vaan mainitsi sivulla 100 Tuven Natt och Dag -yhteyden (ks. lisätietoja alempaa). Ks. myös keskustelut "discussions" -linkin takaa.

---
Tuve Månssonin vanhempia (äitiä) ei virallisesti tunneta. Ermegard von Bülov ja Märta Tre Rosor af Horshaga eivät mitenkään sovi vanhemmiksi, ei myöskään Märta Plata, jos luotetaan siihen että hänen syntymävuotensa olisi 1426, niin kuin jossain on mainittu. Tuven elinaika rajoittunee vuosiin jälk.1436-ennen 1491 kuten Tapio Vähäkankaan ja Juha Vuorelan kirjoituksista ilmenee. Måns Bengtsson saattaa olla Tuve Månssonin isä, mutta äidiksi olisi parasta merkitä tuntematon henkilö tai sitten katkaista koko sukupuu Tuveen. Tuve Månsson Natt och Dag is my 14th great grandfather. Reijo Neiglick

---
Isä voisi etunimen perusteella olla vaikkapa Måns Begtssonin setäkin, Magnus Stensson, joka eli juuri tuohon aikaan myös. Hänen vaiheistaan ei ole tarkempia selvityksiä ja Magnushan on sama nimi kuin Måns, eli siinä olisi toinen vaihtoehto, Måns Bengtsson ei ole ainoa sellainen. 18.8.2022 EAT

---
Här uppsatt som född cirka 1440 av modern Ermegård Fikkesdotter Bülow, till Sundby född omkring 1445 och gift 28 sep. 1466. Lol!

http://sv.wikipedia.org/wiki/Natt_och_Dag ^
( _If and when this is not clear, Tuve Månsson's family is unconfirmed and just a hypothesis yet Pedigree whether it is right to do so when the tree is now in Geni?)_ ^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^

OBS: http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-17175.html http://juhansuku.blogspot.fi/2007/09/tuve-mnsson.html

http://www.wikitree.com/genealogy/M%C3%A5nsson%20Natt%20och%20Dag-F... http://www.slaegtogdata.dk/forum/index.php?topic=35487.0

( http://www.geni.com/path/Margareta+Drottning+av+Sverige+is+related+to+Tuve+M%C3%A5nsson+Natt+och+Dag?from=6000000000679733140&to=6000000001020569432 ) =? Hypoteesi_
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tuve Månsson Natt och Dag. Porvoon vouti. Puoliso Cecilia Jacobsdotter Horn av Kanckas till Toijala i Halikko. "Ensimmäinen maininta Tuvesta oli Viipurissa. Turun piispa Kort (Konrad) Bitz raportoi 9.11.1464 kuningas Karl Knutssonille saaneensa ”Twe Magnussonilta” kirjeen (http://df.narc.fi/document/3244), jossa tämä ilmoitti venäläisten nostaneen suuren armeijan ja olivat polttaneet sekä ”nylkeneet” Jääsken ja muita Karjalan pitäjiä . Huomattavaa on, että piispa mainitsee vain hänen nimensä ilman tittelia, pitäen selvänä, että kuningas tietää kenestä on kyse. Koska Tuve oli jonkinlaisessa päällikköasemassa, on hänen silloin täytynyt olla jo syntynyt viimeistään n. 1430-35 mennessä." Lainaus "Juhan suku-uutiset".

"Tuve Månsinpoika näyttää muuttaneen maahamme Erik Axelinpojan (Tott) saadessa Viipurin linnan isännyyden. Sieltä hänet ensinnä tunnetaan vuodelta 1464. Porvoon voutina hänet mainitaan 1470 ja 1480. Vainaja hän on ollut varmasti 1491, mutta kaksi vuotta aikaisemmin hänen nimensä puuttuu Stensbölen perinnönjaosta toisen voudin ollessa läsnä." Lainaus Tapio Vähäkangas Genos 68.

Internetin eräissä sukutauluissa on Tuve Månssonin syntymä ja kuolinaika useissa paikoissa merkattu huolimattomasti ”s. 1460, k. 1480”, mikä luonnollisesti on mahdottomuus, koska hänet on mainittu jo 1464 Viipurin linnassa päällystötehtävissä. Myöhemmät maininnat 1470 ja 1480 koskevat oikeudenkäyntejä, joissa Tuve Månssonin nimi ja asema mainitaan. Oikeat arviot ovat siten s.n. 1430-40, k. ennen 1491. Äidiksi on näissä merkitty Ermegard Bülow, mikä on mahdotonta koska hänen avioliittonsa on solmittu n. 1466, jolloin Tuve Månsson oli jo aikamies. Vuosilukujen perusteella äidiksi ei sopisi edes Måns Bengtssonin ensimmäinen puoliso Märta Plata, joka näissä internetin lähteissä on merkitty syntyneeksi n. 1426, mikä lienee karkea arvio. Tai sitten joku tuntematon varhaisempi (avo-)puoliso.

-Tuve Månssonia ei mainita perinteisissä sukutauluissa Måns Bengtssonin yhteydessä, lähinnä siksi että hän ei ole osallisena Måns Bengtssonin perinnönjaossa. Patronyymin, vaakunan ja vuosilukujen perusteella häntä ei voi sijoittaa muuhun yhteyteen kuin Måns Bengtssonin pojaksi. -Måns Bengtsson harjoitti Engelbrekt Engelbrektssonin murhan (1436) jälkeen isänsä kanssa merirosvousta Itä-Göötanmaan rannikolla. Tuskinpa tämä paikallinen Rosvo-Roope oli selibaatissakaan elänyt, mikä selittäisi Tuve Månssonin syntymän näihin aikoihin. Tuve oli myös varsin varakas, koska pystyi 1400-luvun loppupuoliskolla ostamaan useita kartanoita Porvoon seudulta.

Tuve Månssonin vaakuna ja suku selviää vaikkapa Jacob Teitt'in muistiinpanoista: "Suomen aatelistoa vastaan tehtyjä valituksia(1556)". Tästä sivulta 100 löytyy sukupuu, jonka huipulla "Oloff til Åminne" ja joka jakautuu vasemmalle Jacob Olssonin ja oikealle Hindrich Olssonin haaroihin. Sukupuun vasemmassa ylänurkassa on huomautus, Tuve Monssons vapn Natt och Dag, Jacob Olssons ätt Horn. -Jaakko Teitin muistiinpanot löytyvät Digitaaliarkiston tiedostoista.

Sukutaulu: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1666896

Sukututkija Gustaf Elgenstierna kirjoittaa myös kirjasarjansa "den introducerade svenska adelns ättartavlor" 1. osassa sukua Boije af Gennäs koskevalla sivulla 474 alalaidassa seuraavaa: "Karl Andersson i Bjurböle i Borgå socken. Han kom 1480 för rätten i Borgå socken med sin hustru Margit och sin dotter Birgitta och erkände sig hava sålt 1/3 av Kallela till fogden i Borgå län, danske frälsemannen Tuve Månsson (natt och dag)."

Magnus/Måns Bengtssonista kirjoitetaan seuraavaa Riksarkivetin sivuilla: https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Presentation.aspx?id=8783

"Efter mordet och ett misslyckat försök att sätta sig i besittning av Örebro slott blev M tvungen att tillsammans med fadern fly till Ringstadaholm vid Norrköping, varefter han åtminstone under sommaren så tycks ha uppträtt som kapare i farvattnen utanför den östgötska kusten. Han inställde sig — enligt ett av drotsen Kristiern Nilsson (Vasa) och marsken Karl Knutsson i dec 1436 utfärdat brev till Södermanlands frälse — tillsammans med fadern vid rådsmötet i Söderköping i okt 1436, varvid de, sedan de lovat att inför rätta möta alla dem som ville väcka något ärende mot dem, erhöll lejd i riket. Var M vistades under de närmast följande åren är i huvudsak obekant. Frånsett att han i nov 1437 sigillerade ett brev i Lund tillsammans med sin far, Kristiern Nilsson (Vasa) och Hans Kröpelin (bd 21), saknas han i både krönike- och diplommaterialet fram till mars 1439 då han, enligt en av kung Erik utfärdad proklamation, med sina farbröder Bo Stensson och Nils Stensson (N 5 och N 6) kom till kungen på Gotland. Från Gotland återvände han uppenbarligen till Östergötland med N 6, eftersom Karlskrönikan spefullt berättar hur M flydde hals över huvud när ryktet började gå om att N 6 flyktat undan Karl Knutssons män."

-- tästä voi vetää johtopäätöksen, että Måns on piilotellut aikanaan murhatekonsa jälkeen myös Tanskan valtaamilla alueilla (kuten Gotlannissa) juuri Tuven syntymän aikoihin.

Täältä löytyy Markus Saartion hyvä yhteenveto Tuve Månssonin asiasta:

http://nattochdag.org/wp-content/uploads/files/pdf/Medlemsbrev-nr.-...