Tahko Pihkala

Lauri "Tahko" Pihkala (born Gummerus) was the inventor of pesäpallo, the Finnish variant of baseball.

Pihkala participated in the Olympic Games in 1908 and 1912, competing in Jump, Discus, Shot put, and 800 m run. .

In the 1910s he became the first Finnish professional coach in athletics, and also worked as a physical education instructor with the Finnish Army. Pihkala was known for being an avid sports fan, and he developed several outdoor games, not just pesäpallo.

Pihkala was also a right-wing political activist. He supported eugenics as a means to improve the military prowess of the Finnish people.

During the Finnish Civil War in 1918 he was responsible for propaganda in the White Guard flying unit "Devils of Kuhmoinen" of major Hans Kalm. In March 1918 Pihkala participated in a massacre in Harmoinen village in Finland. Patients and nurses in a field hospital for red fighters were murdered.

In 1969 he became one of the first persons to receive an honorary doctorate in Sport Sciences from the University of Jyväskylä, together with president Urho Kekkonen and Professor Kaarina Kari.

Memorial of Pihkala by sculptor Nina Sailo was unveiled in 1988 on the south-east side of the Helsinki Olympic Stadium.

https://fi.billiongraves.international/grave/Lauri-Pihkala/27236453

Lauri ”Tahko” Pihkala (vuoteen 1906 Gummerus), oli suomalainen yleisurheilija ja monipuolinen urheiluvaikuttaja. Pihkalan vaikutus suomalaisessa urheiluelämässä on näkynyt olympiaurheilusta kansanliikuntaan ja liikuntakasvatukseen, ja erityisen merkittävä vaikutus hänellä oli murtomaahiihtoon. Pihkala perusti muun muassa Suomen Ladun ja Suomen urheiluopiston, ja hän kehitti Suomen kansallispelin pesäpallon. Urheilijana Pihkala edusti Suomea vuosien 1908 ja 1912 olympiakisojen yleisurheilussa.

Pihkala Lauri, (v:een 06 Gummerus), Lauri, professori, Hki. - * Pihtipudas 5. I. 88; vanht rov. Aleksander G. ja Alma Maria Nordlund. Puol. Rauna Elisabeth Mustakallio 16-; vanht tuomiorov. Johannes Schwartzberg ja Hanna Rahm. Lapset: Kasperi 17 †, Paula 18, Otto 20 †, Pentti 21, Raili 24.

Yliopp. 05, fil. kand. 12, akt. ups. kurssi 33-34. Opintomatk. Yhdysvaltoihin 07, 26, 31 ja 50, Yhdysvaltoihin ja Englantiin 12-13.

SVUL:n urh. neuv. 13-17, sotaminist. ja sotav. esik. urh. asiain toimistopääll. 18-21, sk. yliesik. urh. tark. ym. 21-26, puol. minist. palv. 26-27, S. puunjalostusteoll. työnant. 1. 27-30, sk. yliesik. toim. pääll. 31-44, Suomen Urheilulehden avust. -29, Kirin päätoimitt. 30. - SVUL:n urh. jaoston puheenj. 27-28, 1. kansainv. virkistyskongr. (Los Angeles) neuvoa-ant. komit. j. 32.

Julk.: Urheilijan opas 08, Poikain urheiluopas 14, Pitkäpallo 17, Pesäpallon säännöt 22, Hitaasti kiiruhtamisen kilpailu 34, Suomen miehen kuntokurssi 43, Olympialaiset ovella 52, urheilukirjoit. nimim. Tahko. - Pesäpallol. kunnia-puheenj. 32.

Majuri 41. - Prof. 48. -VR. 2 ja 3, R. SVR. 1 ym. - P.: porvari. - Harr.: historiakirjallisuus, hiihto ym. urheilu.

Suojeluskunnissa ja sisällissodassa

Vuoden 1917 aikana, erityisesti syksyllä, Pihkalan tehtävä sai uuden piirteen. Poliittinen tilanne oli kiristymässä, ja Pihkala osallistui aktiivisti järjestysvallan järjestyskaartien eli suojeluskuntien luomiseen. Hän yritti saada niihin mukaan porvarien lisäksi työläisetkin, ja hän rohkaisi myös urheiluväkeä liikkeelle jättämään urheilun hetkeksi tärkeämpien velvollisuuksien edessä. Suomen itsenäistyminen yhtenäisenä kansana oli Pihkalalle tärkeintä, ja kirjoituksissaan hän peräänkuulutti sen eteen uhrauksia ja yhteistoimintaa.

Tammikuussa 1918 käynnistyneen sisällissodan aikana Pihkala avusti Itä-Hämeen valkoisten joukkojen johtajaa majuri Hans Kalmia propagandatoiminnassa. Hän laati lentolehtisiä, joita hiihtopartiot kävivät levittämässä punaisten puolelle. Pihkala osallistui myös taisteluihin sekä Harmoisten sairashuoneen joukkomurhaan, jossa ammuttiin kaikki punaiset potilaat vuoteisiinsa sekä sairaalan mieshoitajat ja eloonjääneen Dagmar Aaltosen mukaan myös osa naisista. On myös esitetty, että todisteet kyllä sitovat Pihkalan Harmoisiin, mutta ei ole osoitettu, että nimenomaan hän ampui. Tapauksen jälkeen Pihkala kirjoitti äidilleen, että useat pimitetyt punakaartilaiset herättävät sääliä ja lähempää ampuessa sormi täytyy joskus pakottaa liipasimelle. (Wikipedia).

Tahko Pihkalan pimeä puoli - punaisten kenttäsairaalaan lahdattiin ainakin parikymmentä ihmistä: ”Valmistautukaa siirtymään helvettiin.”

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/891406?page=10

Pihtipudas rippikirja 1881-1890 (AP_I I Aa:2)  Sivu 145 Pihtiputaa, No 8 Myllyaho ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3169... / Viitattu 12.12.2023

Pihtipudas rippikirja 1891-1899 (AP_I I Aa:4)  Sivu 140 Pihtiputaa, No 8 Myllyaho ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3169... / Viitattu 21.12.2023

Pihtipudas rippikirja 1900-1909 (AP_I I Aa:7)  Sivu 137 Pihtiputaa, No 8 Myllyaho ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3170... / Viitattu 21.12.2023

Ottaa nimen PIHKALA

Lauri PIHKALA ja Rauna Elisabet SCHWARTZBERG vihittiin 24.8.1916

Vaimonsa Rauna Elisabet SCHWARTZBERG kuoli 28.10.1978

Lauri PIHKALA kuoli 20.5.1981 Helsinki