Pietari Nilsinpoika Särkilahti

https://fi.wikipedia.org/wiki/Petrus_S%C3%A4rkilahti

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/290

http://www.reformaatio2017.fi/turku-suomen-reformaatiokaupunki/turk...

http://runeberg.org/tieto/9/0535.html

http://juhansuku.blogspot.com/2011/01/nuoremmasta-stiernkors-suvust...

"Peder Nilsson Särkilax eli Pietari Särkilahti, uskonpuhdistuksen uranuurtaja Suomessa, opiskeli 1516 Rostockin ja 1517 Louvainin yliopistoissa, maisteri n. 1522, palasi Saksasta naineena pappina, Turun tuomikapitulin kanunki ja lopulta arkkidiakoni; k. 1529. Pso. Margareta Korneliisdotter."

---------------------------------------------------------------------------------------

Patrick Uotinen, Facebook, YSJ, 31.10.2024:

Artikkelissaan “Peder Särkilax och hans bild i den historiska framställningen” (Historisk Tidskrift för Finland 1953, s. 28-33) Eric Anthoni pyrkii todistamaan, ettei Pietari Särkilahti ollut laillisesti naimisissa. Kommentoin tätä myöhemmin, mutta mikä tärkeämpää, hän tulee kirjoituksessa todistaneeksi, että Pietari Särkilahdella oli tytär, joka oli naimisissa Petter von Akenin kanssa.
Anthoni viittaa kuningas Juhana III:n 6. heinäkuuta 1571 päivättyyn kirjeeseen, jonka kopio löytyy teoksesta “Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet I” n. 165, ss. 122-123 (K. G. Leinberg, 1892). Kirje on osoitettu Bertil Erikssonille. Kirjeessä selviää, että “Göstaf” (Gustav) Nilsson till Sarckelax pyytää saada takaisin Taivassalossa sijaitsevia Tammiston ja Söderlaxin tiloja, jotka nuori Petter v: Åken, hänen edesmenneen veljensä, entisen Turun kaniikin Peder Särkelaxin tyttären mies, myi vuonna 1545 (Kustaa Vaasalle) 240 markkaa, asiakirjoja ja Turussa sijaitsevaa kivitaloa vastaan. Lisäksi Gustav Nilsson on kertonut, ettei edellä mainitun Petter von Ahenin (sic) vaimo ole aviollinen (ächte), eli hänen äitinsä ei ollut laillisesti kihlattu tai vihitty edellämainitun Peder Serkelaxin kanssa. Lisäksi kirjeestä ilmenee, että Gustav Nilsson on kysellyt lankonsa Koskisten (Kosken?) kartanosta Kaarinan pitäjässä, mutta se ei liity asiaan. Juhana pyytää vielä kirjeessä tutkimaan, oliko Peder Serkelax laillisesti kihlattu ja vihitty vaimonsa kanssa.
Tämä kirje kuitenkin nähdäkseni pitävästi todistaa, että Pietari Särkilahdella on ollut tytär (oli hän sitten syntynyt avioliitossa tai avioliiton ulkopuolella), joka on ollut naimisissa Petter von Akenin kanssa, tyttären nimi ei tästä kirjeestä ilmene, mutta ehkä Genissä mainittu Malin ilmenee jostain muusta dokumentista, jota en ole löytänyt.
Palaan nyt kysymykseen siitä, oliko Pietari Särkilahti laillisesti naimisissa. Anthoni todistelee, ettei näin ollut vedoten edellä mainittuun kirjeeseen, jonka mukaan Pietari Särkilahden veli Gustav väittää, että Pietari Särkilahden tytär on avioton.
Toisena todisteena Anthoni viittaa Pietari Särkilahden Taivassalossa 18. toukokuuta 1524 tekemään testamenttiin, jossa tämä määrää kuollessaan kaiken henkilökohtaisen omaisuutensa (lösöre) taloudenhoitajalleen Margrete Cornelij dotterille. (Tämä dokumentti löytyy teoksesta “Finlands medeltidsurkunder VIII”, dokumentti numero 6164.) Anthonin mukaan jos Margareta olisi ollut ja häntä olisi pidetty Pietari Särkilahden vaimona, olisi hänen pitänyt vaatia huomenlahjaa, mutta sellaisesta ei testamentissa puhuta. Anthonin mukaan testamentista saa jopa vaikutelman, että tytär, jos hän oli jo syntynyt, jäisi perinnöttä.
Anthoni mainitsee myös Jaakko Teitin, joka kertoi tulleensa Turkuun kymmenen vuotta sen jälkeen, kun Jakob Wenne olisi kihlannut vaimonsa, ja “pystyi todistamaan, minkä hän vannomalla vakuutti, ettei yksikään kanunki, prebendaatti tai muukaan pappi ollut laillisesti avioitunut Suomessa hänen sinne tullessaan, poikkeuksena m. Per Serkelax, joka oli kihlannut itselleen vaimon Saksassa, kun hän opiskeli siellä”. Anthoni pitää kuitenkin tätä merkityksettömänä, koska Teitti katsoo näin 42 vuotta Särkilahden testamentin jälkeen.
Kirjassaan “Turun tuomiokapituli uskonpuhdistuksen murroksessa”, s.21 (Suomen kirkkohistoriallinen seura 1962) Kauko Pirinen kuitenkin huomauttaa, että testamentin tulkinnassa on otettava huomioon, ettei Ruotsin laki tuntenut papin avioliittoa, vielä vähemmän papin vaimon perintöoikeutta. Testamentti oli muotoiltu niin, että se oli maallisen lain edessä pätevä riippumatta siitä, tunnustettiinko papin avioliitto päteväksi vai ei.
Itse lisäisin tähän vielä, että Gustav Särkilahtea pidettäisiin nykyisin esteellisenä todistamaan, sillä hänellä oli pelissä oma etunsa, hänelle oli siis edullista väittää, että hänen veljensä Pietarin tytär oli avioton, jolloin tyttärellä ja tämän miehellä ei olisi ollut perintöoikeutta, ja perintöoikeus siirtyisi Pietarin sisaruksille, hän itse mukaan lukien. Sen sijaan, jos Pietarilla ei olisi ollut tytärtä, hänelle olisi ollut edullista tuoda tämä esille, mutta hän ei kiistä, että Petter van Akenin vaimo on Pietari Särkilahden tytär.
En myöskään vähättelisi Jaakko Teitin todistusta, sillä hän oli Martti Skytten Saksaan lähettämiä opiskelijoita, jotka varmasti tunsivat Turun tuomiokirkossa toimineita Pietari Särkilahden tunteneita pappeja, jotka tiesivät oliko Särkilahti naimisissa vai ei, lisäksi Teitillä oli myöhemmin Turun kaupunginsihteerinä pääsy asiakirjoihin, jotka sittemmin ovat tuhoutuneet Turun palossa.
Lisäksi on täysin mahdollista, ettei Pietari Särkilahden tytär ollut vielä syntynyt, kun hän teki testamentin Margreten hyväksi. Ja mikäli Pietari Särkilahden tyttären mies oli myöhemmin myynyt Pietari Särkilahdelle kuuluneita tiloja, nämä ilmeisesti olivat siirtyneet tyttären miehelle, eli tytär oli ainakin siinä vaiheessa katsottu lailliseksi. (Anthonin mukaan Gustavin pyytämä Söderlax oli myöhemmin ollut osa Gustavin perintöä, minkä Anthoni katsoo todisteeksi siitä, että Pietari Särkilahden avioliitto oli katsottu laittomaksi, mutta Gustav on saattanut hankkia sen myös ostamalla.)
Lopulta jäänee avoimeksi, oliko Pietari Särkilahden avioliitto laillinen vai ei, kun todisteita löytyy puolesta ja vastaan.
Vielä huomio pormestari Peter van Akenista, joka on Genissä merkitty Pietari Särkilahden tyttären mieheksi. Tutkiessani teosta “Finlands medeltidsurkunder VIII”, huomasin sattumalta, että 7. kesäkuuta 1525 mainitaan “Petther wan Aaken, borghmestare wthij Aabo” (dokumentti 6231, s. 164). Tämä ei oikein sovi yhteen sen kanssa, että Gustav Särkilahti mainitsee “nuoren” Petter v: Åkenin myyneen 1545 Pietari Särkilahdelle kuuluneita tiloja. Jos hän oli jo 1525 pormestari, hän tuskin oli vuonna 1545 enää nuori. Syntyy ajatus, käyttikö Gustav Särkilahti hänestä nimitystä “nuori” erottaakseen hänet “vanhasta” Petter van Akenista. Oliko siis Pietari Särkilahden tyttären mies Petter van Aken pormestari Petter van Akenin poika?