Nestor Norppa

Rehtori, opettaja.

Nurmes.

Syntyisin: Hantšakanniemi, Suojärvi.

Suojärven pitäjäseuran kunniapuheenjohtaja.

Syntymä / Birth / Рождение:

Nestor Norppa syntyi Suojärven Huttulan kylän Hantšakanniemessä 17.07.1929

Avioliitto / Marriage / Брак:

Nestor Norppa ja Aune Sevón avioituivat vuonna 1952.

Kuolema / Death / Смерть:

Nestor Norppa kuoli Joensuussa 22.02.2013. Hänet on haudattu Joensuun ortodoksiselle hautausmaalle. Hautamuistomerkki.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Tällä kivellä minä istuin pikkupoikana kaksi vuorokautta ja odotin, että joku hakee meidät sodan jaloista pois. Isä oli sodassa etulinjassa. Meitä oli mummo, äiti ja seitsemän lasta. Eniten minua pelotti pauke, kun ei tiennyt mitä sota on.

Näin kertoi muistojaan Nestor Norppa sotasyksyltä 1939, kun oli päässyt kotikonnuilleen 50 vuoden jälkeen. [1]

Nestor Norppa syntyi Suojärvellä 1929. Lapsuus kotiseudulla Huttulan kylässä katkesi talvisodan syttymiseen. Perheen isä oli rintamalla. Äiti joutui seitsemän lapsen kanssa evakkomatkalle kohti Suonenjokea, mistä päädyttiin asumaan Lappajärvelle. Välirauhan aikana palattiin takaisin Suojärvelle, josta jouduttiin lähtemään lopullisesti kesällä 1944. Tuolloin 14-vuotias Nestor määrättiin sotilaspoikiin, joiden tehtävänä oli kuljettaa evakkojen lehmät turvaan. Matka Karstulaan kesti jalkapatikassa noin kaksi kuukautta. Sodan jälkeen Norpan perhe asettui Joensuuhun, mutta Nestor jatkoi koulunkäyntiään Kauhavalla, jossa hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1950. [2]

Uusilla asuinsijoilla evakot kohtasivat ennakkoluuloja ja syrjintää karjalan kielen, ortodoksisen uskonnon sekä erilaisen karjalaisen tapakulttuurin vuoksi. Lapsuuden ja nuoruuden voimakkaat kokemukset ja muistikuvat säilyivät Nestorin mielessä elävinä ja vaikuttavina hänen koko elämänsä ajan. [2]

Suoritettuaan asevelvollisuuden hänelle tarjottiin opetustöitä Savukoskella ja Posiolla. Sitä seurasi opiskelu Jyväskylässä, missä hän tapasi myös tulevan puolisonsa Aunen (o.s. Sevón). Perhe muutti Pohjois-Karjalaan, jossa opetustyöt veivät Rääkkylän, Polvijärven ja Lieksan kautta lopulta Nurmekseen. [2]

Työnsä ohella Nestor Norppa osallistui Nurmeksen kunnallispolitiikkaan toimien kaikkiaan toistakymmentä vuotta eri lautakunnissa, kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa. Luottamustehtäviä kertyi myös eri järjestöjen ja yritysten hallituksissa. Hän oli vuosia mukana ortodoksisen seurakunnan sekä kirkkokunnan luottamustehtävissä. Eläkkeelle hän jäi lähes neljänkymmenen vuoden työuran jälkeen Nurmeksen Laamilan yläasteen rehtorin virasta vuonna 1989. [2]

Suojärvi oli Nestor Norpalle erityisen rakas. Monet muistot, synnyinseutu ja siellä eläneet tulivat lukuisien värikkäiden kertomusten kautta tutuiksi perheelle, sukulaisille ja tuttaville. Oma suku oli läheinen, ja hän toimi aktiivisesti myös yhteisten sukukokousten koollekutsujana ja järjestäjänä sekä sukuselvityksen käynnistäjänä. [2]

Menneiden sukupolvien työn ja uhrausten arvostaminen, karjalaisen kulttuurin edistäminen ja perinteiden säilyttäminen sekä tallettaminen jälkipolville olivat hänelle tärkeitä. Lapsuudessa kotona opittu karjalan kieli oli hallussa, ja sille löytyi käyttöä aina suojärveläisten kokoontuessa yhteen "pagizemaan", puhumaan. Karjalan kielen taidosta oli apua myös entisille kotiseuduille suuntautuneilla lukuisilla matkoilla, jotka tulivat mahdollisiksi 1990-luvulta lähtien. [2] Suojärven matkoilla hän toimi seuran ahkerana talkoolaisena hautausmaiden kunnostustöissä. [3] Norpan johdolla aloitettiin vanhojen Suojärven kalmistojen merkintä ja muistomerkkien pystyttäminen Suojärven vanhojen kirkkojen ja kalmistojen paikoille. [3]

Vapaaehtoinen maanpuolustustyö alkoi jo Suojärven Suojeluskuntapojissa, jatkui Sotilaspojissa sekä myöhemmin aktiivisena reserviupseeritoimintana. Hän toimi 1980-luvulla Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiirin puheenjohtajana sekä Suomen Reserviupseeriliiton hallituksessa. Sotilasarvoltaan hän oli reservin majuri. [2]

Nestor Norppa toimi Suo-Säätiön hallintoneuvostossa lähes 30 vuoden ajan, josta yli puolet hän toimi vuosia myös Karjalan Liiton hallituksessa sekä Suojärven Pitäjäseuran puheenjohtajana. [2] Suojärven Pitäjäseuran kunniapuheenjohtajaksi Nestor kutsuttiin vuonna 1999 Kajaanin Suojärveläisten järjestämissä pitäjäjuhlissa. [3]

Kiinteistä Oy Bomban perustava kokous pidettiin 29. maaliskuuta 1977 Nurmeksessa. [4] Norppa oli näkyvästi mukana Bomban talohankkeessa ja toimi myöhemmin varsinaisen työuransa jälkeen Nurmeksessa Kiinteistö Oy Bomban toimitusjohtajana (1994-2002). Noina vuosina julkaistiin Suojärven historiaan liittyvää kirjallisuutta ja saatiin seuralle toimitilat Bombalta sekä koottiin perinnepirtti Kalevanhoviin. Muistomerkkejä pystytettiin sankarivainajille Suojärven Kuikkaniemen hautausmaalle, raja- ja laatokankarjalaisille sankarivainajille Joensuuhun sekä siviilisotavangeille Nurmekseen. [2] Suojärven Pitäjäseuran vaakuna valmistui 1989 ja myöhemmin seura sai oman lipun. Nestorin toimikaudella suomennettiin ortodoksiset kirkonkirjat vv. 1802-1918 ja rippikirjat viiden vuoden välein vv. 1835-1916, julkaistiin Oma Suojärvi kuvina -teos ja Tasavallan panttivangit -teos, joka oli Suo-säätiön kustantama. [3]

Vapaa-aikanaan Nestor Norppa harrasti metsästystä ja kalastusta. Oman isän rakennustyömailla opituilla taidoilla ja läheisten sukulaismiesten avulla nousi Nurmekseen omakotitalo viisilapsiseksi kasvaneelle perheelle. Myöhemmin puutyöharrastuksen tuloksina syntyi huonekaluja, kanteleita ja erilaisia koriste-esineitä. [2]

Monipuolisen harrastustoiminnan tuloksena Norpalle oli erilaisia ansiomerkkejä ja mitaleita kertynyt koko joukko, joista mainittakoon Pyhän Karitsan Ritarikunnan ritarimerkki ja maanpuolustustyöstä Puolustusvoimien komentajan myöntämä sotilasansiomitali. [3]

Vuodenvaihteessa 2009 oli aika siirtyä lähemmäs lapsia Joensuuhun, jonne lukuisia muuttoja kokenut karjalainen kotiutui nopeasti. Puolison sairaus ja äkillinen poismeno sekä oman terveydentilan horjuminen veivät kuitenkin voimia. Silti hän oli päättäväisesti edelleen monessa mukana. Viimeisimmäksi jäi työ Suojärven pitäjäseuran toimikunnassa Erillisen pataljoona 10:n muistomerkin pystyttämiseksi Nurmekseen heinäkuussa 2012. [2]

Viitteet:

• [1] Yle Elävä arkisto: Kotimatka Karjalaan 50 vuoden jälkeen oli elämys. [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/13/kotimatka-karjalaan-50-vuo...]
• [2] Outi Hurskainen: Ollos iäti muistettu - Nestor Norppa. Oma Suojärvi 1/2013, s. 13.
• [3] Seuran hallitus - puheenjohtajat: Nestor Norppa. Paavo Harakka (toim.) Suojärven Pitäjäseura ry. 50-vuotishistoriikki 1950-2000. Suojärven pitäjäseura ry. 2000. s. 60-61.
• [4] Tapahtui omassa piirissämme. Karjalan Heimo 5-6/1977, s. 94. [http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-ar...]

  ---

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Suojärven paikkakuntaprojekti
• Suojärven Hantšakanniemen kyläprojekti
• Yle Elävä arkisto: Kotimatka Karjalaan 50 vuoden jälkeen oli elämys. [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/13/kotimatka-karjalaan-50-vuo...]

  ---

  
  

Tämä profiili oli Karjalan 100. viikkoprofiili (05.11.2017-11.11.2017).