Martti Tapio Peltonen

Reservin luutnantti.

Jyväskylän suojeluskuntapiirin 2. alueen aluepäällikkö 16.4.1925–. Sitä ennen Etelä-Hämeen piirin 6. alueen aluepäällikkö 1.3.1923–16.4.1925, Akaan-Toijalan suojeluskunnan päällikkö 24.11.1921–1.3.1923 ja Pihlajaveden suojeluskunnan päällikkö 1.1.–30.4.1921. Pihlajaveden suojeluskunnan perustajajäsen.

Suomen sisällissodassa palveli koko sodan ajan Mäntän pataljoonan 6. komppaniaa ottaen osaa mm. Vilppulan ja Tampereen valtauksiin.

Elämäkerta

Martti Tapio Peltonen syntyi 26.11.1900 Raumalla, jossa hänen isänsä Juho Aleksi Peltonen toimi toisena kappalaisena. Hänen äitinsä oli Siiri Karolina Törnqvist. Martti oli vanhempiensa viidestä lapsesta neljäs. [1, 2]

Martin isän puolen juuret olivat Ruoveden ja sen lähiseutujen talonpoikaisväestössä. Martin isänisä oli director cantus -arvonimen saanut kanttori Aleksander Peltonen (1840–1908), joka oli syntyjään Peltolan talollisen poika Ruoveden Vilppulasta

Martin äidin Siirin Törnqvist-suku on suomalainen sivistyssuku. Äidinisä Karl Gustaf Törnqvist (1822–1910) oli Virtain vt. kappalainen. Hän oli isälinjaltaan suvun vanhimman tunnetun jäsenen, 1600-luvun lopulla Sahalahdella veronkantokirjurina ja asiamiehenä toimineen talollisen Johan Törnqvistin (n. 1659–1730) jälkeläinen. Martin äidin veljet Kaarlo, Onni ja Artturi ottivat vuonna 1906 suomenkielisen sukunimen Tarjanne syntymäpitäjänsä alueelle ulottuvan samannimisen järven mukaan. Heistä jälkeläisineen on muodostunut suvun tunnetuin haara. [3]

Nuoruus Raumalla ja Pihlajavedellä

Syntymäkaupungissaan Martti kävi Rauman yhteislyseota viisi luokkaa päättäen opiskelunsa v. 1916. Vielä samana vuonna perhe muutti Raumalta Pihlajavedelle perheen isän tultua valittua Pihlajaveden kirkkoherraksi. Nuoren Martinkin elämä vaihtui näin kaupungista Pihlajaveden maalaispappilan vilkkaaseen seuraelämään. [1, 2]

Pihlajaveteläinen Aino Korja on muistellut historiikissaan kirkkoherra Peltosen aikoja muun muassa seuravasti:

"Peltosten aikaan pappilassa oli elämää. Oma perhe oli iso. Oli opiskelevia poikia ja tyttäriä, oli mummo, tätejä, keittäjä, sisäkkö, pikkupiika ym. Maatalouspuolella oli karjanhoitajia ja maatalousväkeä. – – Näihin aikoihin elettiin Suomessa vapaussodan vuosia. – – Luullakseni pappilakaan ei saanut tähän aikaan täysin sivusta tapahtumia seurata. Kulkihan rintamalinja näinkin lähellä. Muistan, kun muutamat ihmiset ihmettelivät, että mitähän niillä pappilan hevosilla oikein yöllä ajetaan, kun ovat aamulla niin märkinä. Olisiko ollut jotain henkilökuljetuksia. Ainakaan ei kenelläkään ollut mitään kaunaa pappia kohtaan. – – Pappilan väki osallistui paikkakunnan seuratoimintaan. Rouva hoiti seurantalon juhlissa ravintolaa ja kirkkoherra piti puheita. Kuoroa myöskin kirkkoherra johti. – – Pappilan setä ja täti harjoittivat meille lapsille ohjelmia, joita sitten esitimme pappilan kutsuissa. Ruokasaliin oli kukilla erotettu näyttämöalue, jossa esiinnyimme. Oli Topeliuksen näytelmiä, runoja, laulua ym. Veli-Reino ei osannut vielä kunnolla puhua, kun hänet jo nostettiin tuolille ja kauniilla äänellään hän lauloi "Olemme suomalaisia" ja "Täällä Pohjantähden alla" ym. Vieraat olivat pappilan kutsumia ja pappilasta hoidettiin tarjoilu. Vapaaehtoinen kolehti tai maksu oli sitten raamatturahastoon. – – Köksä-Ruusa se vasta hauska oli. Hän puhui niin nopeaa vanhaa raumalaista, etteivät pihlajavetiset ymmärtäneet hänen selityksistään mitään." [4]

Sisällissodan aika

Vuonna 1917 itsenäistyvän Suomen epävakaisiin poliittisiin oloihin alettiin perustaa suojeluskuntia. Kun Pihlajaveden suojeluskunta perustettiin 20.9.1917, myös 16-vuotias Martti liittyi siihen perustajajäsenenä, mainitsematta asiasta kotonaan sanaakaan. Siitä lähtien hänellä oli erityinen halu ja harrastus suojeluskuntatoimintaan. [2, 5]

Sisällissodan alkaessa hän liittyi Mäntän pataljoonan 6. komppaniaan, joka koottiin Pihajaveden, Mäntän ja Keuruun miehistä. Sen riveissä hän taisteli koko sodan ajan, ottaen osaa muun muassa Vilppulan ja Tampereen valloituksiin.

"Sittenkun aluksi Haapamäki oli vallattu, oli Vilppulan rintamaa tuettava, ja sentähden hänelle jäi paljon muistoja Mäntästä ja Kuorevedeltä. Tampereen vallotuksessa hän sai olla etumaisten joukkojen mukana ja kertoi mielellään miten Tuomisen kivimuuria y.m. taloja punasista puhdistettiin. Tällöin ilmestyi hänelle iloksi kätköpaikoistaan m.m. punaisten vainoama Ruoveden tuomiokunnan silloinen tuomari, hänen herttainen ”setänsä”, joka syvästi liikutettuna käden puristuksella valkoset vastaanotti. Sehän oli kaikille kätkeytyneille luonnollista."

Mainittu ”setä” lienee vuosina 1915–1918 Ruoveden tuomiokunnan tuomarina toiminut Väinö Ossian Anthoni, joka kuvauksesta päätellen oli Peltosen perheen hyvä perheystävä.

Palveluksestaan sisällissodassa Martti sai Vapaussodan muistomitalin ja Tampereen valtauksen muistomitalin. [2]

Pihlajaveden suojeluskuntalaisia vuonna 1918. 17-vuotias Martti Peltonen seisomassa ensimmäisenä vasemmalla. Kuva on otettu ilmeisesti Oulussa, missä miehet osallistuivat Tampereen valtauksessa kaatuneen päällikkönsä Antti Gummeruksen hautajaisiin 15.4.1918. Kuva: Simsiön talon albumi.

Armeijassa ja suojeluskunnissa

Sisällissodan jälkeeen hän suoritti aluksi asevelvollisuutensa raskaassa tykistörykmentissä Lappeenrannassa, sai siellä upseerikursseilla sotilaallisen erikoiskoulutuksen ja ylennettiin reservivänrikiksi 8.7.1919. Hänen palveluksensa jatkui siellä 2.4.1920 saakka. ”Kun oli kysymys sotakoulun jatkamisesta samaan menoon, olisi hänellä siihen ollut halua, mutta nuorukaisen terveys olisi siitä todennäköisesti kärsinyt, ja vanhempainsa kehotuksesta hän siirtyi toistaiseksi siviilialalle.”

Keväällä 1920 hän erosi vakinaisesta palveluksesta siirtyen suojeluskuntien palvelukseen. Ajalla 1.1.-30.4.1921 hän oli ensin va. paikallispäällikkönä Pihlajavedellä, missä hänen isänsä oli edelleen kirkkoherrana. 24.11.1921 hänet valittiin komppaniapäälliköksi Akaan-Toijalan suojeluskuntaan, johon pitäjään hänen isänsä oli muuttanut, ja siinä toimessa hän oli 1.3.1923 saakka. Tuolloin hänet Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin piiripäällikön päiväkäskyllä määrättiin Etelä-Hämeen piirin 6. alueen aluepäälliköksi. Hän otti osaa topografiakursseihin, ja oli mukana yleistä huomiota herättäneellä hiihtoretkellä Rantasalmi-Kajaani v. 1924. Samana vuonna syksyllä otti osaa Tuusulan päällystökoulun täydennyskursseihin. 16.4.1925 hänet määrättiin Jyväskylän suojeluskuntapiirin 2. alueen aluepäälliköksi. Asuinpaikkanaan hänellä oli tuolloin ensin Laukaa ja sitten Suolahti kirjojen siirtyessä Äänekoskelle. Reserviluutnantin arvon hän sai 16.5.1927.

”Aluepäällikkönä osoitti Martti Tapio Peltonen suurta intoa ja antaumusta ja hänen toiminnalleen oli ominaista tarmo ja pontevuus. Lukuisilla erikoiskursseilla, kuten m.m. yhdysupseerikursseilla Santahaminassa, täydennyskursseilla Tuusulassa, 2. divisioonan talvimanöövereillä y.m. saavutti hän pätevyyden, joka tuli sangen hyvin näkyviin niissä lukuisissa tilaisuuksissa, joissa hän joutui sk:piirissämme toimimaan. Ne sadat nuorukaiset, jotka ovat olleet mukana sk:piirimme suuremmissa ja pienemmissä kilpailutilaisuuksissa, muistavat hyvin tämän aina iloisen, aina reippaan ja kohteliaan upseerin, joka erinomaisella ryhdillä ”kantoi sotisopansa”.”

Terveyshuolet aiheuttivat kuitenkin haasteita uran etenemiselle. Rantasalmen-Kajaanin hiihtoretkeltä kerrotaan reumatismin tulleen tai pahentuneen. Martti jäi toimestaan virkavapaalle ja oleskeli ensin vanhempiensa luona Akaan pappilassa. ”Tauti kyllä melko askelin parani, mutta hän tahtoi siitä kokonaan päästä ja läksi Kuressaareen mutakylpyjä hakemaan.” [2]

Veneonnettomuus Haapsalun merikylpylän edustalla

Martin matka kohti Kuressaaren kylpylöitä sujui hyvin Suomenlahden yli, mutta Haapsalussa Viron puolella se yllättäen katkesi. Lehdet kertovat kaksi kuolonuhria vaatineesta onnettomuudesta seuraavaa:

"Tallinna, 18.6. Lauantaita vasten yöllä klo 1 tienoissa tapahtui Haapsalun merikylpylän luona hukkumisonnettomuus, jossa menetti henkensä kaksi suomalaista upseeria, kapteeni Eero Murtonen ja luutnantti Martti Peltonen. Haapsalusta saatujen tietojen mukaan olivat mainitut suomalaiset upseerit lähteneet yöllä klo 12 aikaan tavallisella soutuveneellä merelle, yhdessä eestiläisen luutnantin Preeksin kanssa.

Myöhemmin saatujen tarkempien tietojen mukaan olivat he vietettyään iltaa yhdessä virolaisen suojeluskuntaluutnantin Preeksin kanssa sikäläisen kylpylän kasinolla lähteneet kävelemään meren rannalle. Tavattuaan rannalla soutuveneen, jossa oli airot, päättivät upseerit lähteä soutelemaan, minkä aikeensa he toteuttivatkin. Soudettuaan noin puolitoista kilometriä merelle kääntyivät he takaisin, mutta jostakin syystä vene kaatui ja upseerit joutuivat veden varaan paikalla, jossa veden syvyys oli noin 7 jalkaa.

– – Luutnantti Preeks, joka on hyvä uimari, oli koettanut pelastaa suomalaisia tovereitaan, jotka eivät osanneet uida tai mahdollisesti olivat kylmän veden kangistamat. Kun oli yö eikä ketään ihmistä liikkunut paikalla, joka lisäksi oli siksi kaukana rannasta, saivat kaikki kamppailla vedessä noin tunnin ajan, jonka jälkeen suomalaiset vaipuivat syvyyteen, mutta Preeksin onnistui pysytellä kaatuneen veneen syrjässä kiinni, kunnes hänet pelasti eräs sattumalta kalastusmatkalle lähdössä ollut kalastaja. Kylmä vesi ja ponnistukset olivat uuvuttaneet Preeksin siinä määrin, että hänet oli heti vietävä sairaalaan, jonne hän jäi hoidettavaksi.

Kapteeni Murtonen oli viettämässä kesää Hapsalun merikylpylässä, mutta luutn. Peltonen oli ollut matkalla Kuressaareen ja poikennut Murtosta tervehtimään. Heidän ollessaan soutelemassa oli Murtonen pitänyt perää. Kun heidän piti kääntyä takaisin rannalle, oli toinen suomalaisista noussut pystyyn veneessä, joka samalla oli kaatunut kumoon.

Heti aamulla ryhdyttiin paikalla naarauksiin ja kapteeni Murtosen ruumis löydettiinkin, mutta Peltonen on vielä kadoksissa."

Martti Peltosen ruumis löydettiin viikon kuluttua, lauantaina 25.6. "Vasta viime lauantaina löysi eräs kalastaja läheltä Haapsalua Peltosen ruumiin, joka oli kulkeutunut huomattavan matkan päähän onnettomuuspaikasta." [2]

Haapsalun puistoista kylpyläkaupunkia Itämerelle päin katsottuna 1920-luvun lopulla. Taustalla Haapsalun lahden suu, uusi satama ja niemi, joka oli ennen saari. Kansan kuvalehti no 35 31.08.1929.

Viimeinen kotimatka

Martti Peltosen ruumis lähetettiin Tallinnasta maanantaina 27.6. klo 10 aamulla lähteneellä laivalla Helsinkiin. Ruumista oli saattamassa kunniakomppania ja sotilassoittokunta. Satamassa arkulle laskettiin arkulle Viron suojeluskuntajärjestön seppele. ”Hänen etsimisessään ja kotimaahan lähettämisessään olivat Viron suojeluskuntalaiset osoittaneet erittäin kiitettävää toimeliaisuutta. Samoin ovat kotimaan viranomaiset, ulkomaan ministeriö ja suojeluskuntain yleisesikunta varsin valppaasti seuranneet etsiskelyä ja valvoneet kotiin lähettämistä.”

Toijalaan Martti Peltosen ruumis saapui maanantaina 27.6. klo 22.30 saapuneella junalla, ja sitä oli vastassa suojeluskunnan kunniakomppania, joka vei arkun saattojoukon seuraamana Akaan vastarakennettuun ruumiskellariin. Tilaisuudessa puhui pastori Bertel Törnvall.

Hautajaiset

Hautajaiset pidettiin Toijalan hautausmaalla lauantaina 2. heinäkuuta 1927. Lehdessä kerrottiin hautajaisista seuraavasti:

"Virossa Haapsalun hukkumisonnettomuudessa surmansa saaneen aluepäällikkö, reserviluutnantti Martti Tapio Peltosen maalliset jäännökset kätkettiin lauantaina kotimaan multaan Toijalan hautausmaalla. Pidettyä vainajaa oli hänen viime matkalleen kertynyt saattamaan sankka väkijoukko, jolle tunnusomaisen leiman antoi runsas suojeluskuntaväen edustus. Niinpä oli vainajalle viimeistä tervehdystä osoittamassa m.m. kunniakomppania Toijalan suojeluskunnasta piiripäällikkö, majuri Purhosen johdolla.

Kun saattojoukko oli ehtinyt Akaan kirkolta hautakappelin luo, missä vainaja lepäsi kauniissa arkussaan, lauloi Akaan kirkkokuoro suurta hartautta herättävän virren ”Niin ihminen, kuin ruoho vaan...”, jonka jälkeen vainajan omaiset kantoivat arkun hautaan. Ruumista hautaan laskettaessa ammuttiin voimakkaan kunnianlaukaukset ja kuoro lauloi suruhymnin ”Mä kuljen kohti kuolemaa”.

Tämän jälkeen astui haudan ääreen vainajan isä rovasti J. A. Peltonen ja toimitti ruumiinsiunauksen, puhuen liikuttavasti elämän katoavaisuudesta, jonka Korkein on säätänyt ja jota ihminen ei voi paeta. Suojeluskuntalaisten luodessa hautaa umpeen lauloi kuoro vielä ”Vaipuos vaivu synnyinmasi helmaan”, minkä jälkeen alkoi seppelten lasku. Monista omaisten seppeleistä mainittakoon kouluneuvos A. J. Tarjanteen, joka seppeltä laskiessaan puhui omaisten puolesta kaipauksen sanoin. Näitten lisäksi laskettiin vielä Virosta saakka tullut Eesti Kaitseliitin seppele, Haapsalun garnisooniväen, Jyväskylän suojeluskuntapiirin ja aluepäälliköiden Laukaan, Suolahden ja Äänekosken sekä Pihlajaveden suojeluskuntain ja lottain yhteiset, jyväskyläläisten ystäväin sekä Etelä-Hämeen suojeluskuntaupseerien ynnä monien muitten yhdistysten ja yksityisten seppeleen, joten haudalle kohosi kaunis ja valtava kukkakumpu osoitukseksi siitä kaipauksesta, jota jälelle jääneet tunsivat. Kun lopuksi oli yhteisesti laulettu ”Sun haltuus rakas Isäni...”, poistui saattoväki haudan äärestä ja siirtyi surutaloon haudan poveen saatetun kaunista muistoa viettämään."

Martti Peltonen oli kuollessaan naimaton ja lapseton.

Martti Tapio Peltosen kuolinilmoitus. Toijalan Sanomat no 25 02.07.1927. [2]

Lähteet

[1] Kirkonkirjat

Kastekirja

• Rauma kaupunkiseurakunta - syntyneet, 1890-1908 (AP) > Sivu 332 169: sivu 333; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=209... / Viitattu 1.7.2021

Rippikirjat ja muutot

• Rauma kaupunkiseurakunta - rippikirja, 1898-1907 (AP) > Sivu 641 602: sivu 641; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=216... / Viitattu 1.7.2021
• Rauma kaupunkiseurakunta - rippikirja, 1908-1917 (AP I Aa1:26) > Sivu 434 444: sivu 434; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=301... / Viitattu 1.7.2021
• Rauma kaupunkiseurakunta - muuttaneet, 1915-1917 (AP I Ba1:5) > Sivu 10 13: sivu 10; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=291... / Viitattu 1.7.2021
• Pihlajavesi - muuttokirjoja, 1891-1916 (AP I Jba:6) > 453: 28.4.1916 Juho Aleksi Peltonen, vmo Siiri Karolina Tönqvist & 2 lasta seuraavassa kuvassa; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=296... / Viitattu 12.1.2021
• Pihlajavesi - muuttaneet, 1900-1916 (AP I Ba:2) > Sivu 26-27 15: sivu 27: 1915, 1916; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=296... / Viitattu 1.7.2021

[2] Kansalliskirjaston historiallinen sanomalehti- ja aikakauslehtiarkisto

• Pihlajaveden suojeluskunta. Pihlajaveden suojeluskunnan paikallispäälliköt. Keski-Suomen suojeluskuntalainen, 01.10.1926, nro 10, s. 8 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1012498?page=8 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Kapteeni Mustosen ja luutnantti Peltosen hukkumistapaus. Aamulehti, 20.06.1927, nro 163, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1508762?page=3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Martti Tapio Peltonen. Keskisuomalainen, 21.06.1927, nro 138, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1553024?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Kaksi suomalaista upseeria hukkunut Virossa. Sisä-Suomi, 21.06.1927, nro 138, s. 1 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1584917?page=1 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Haapsalun hukkumisonnettomuus. Aamulehti, 29.06.1927, nro 170, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1508657?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Martti Tapio Peltonen. Hämeen Sanomat, 29.06.1927, nro 145, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1529365?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Martti Tapio Peltosen kuolinilmoitus. Toijalan Sanomat, 02.07.1927, nro 25, s. 1 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1589840?page=1 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Martti Tapio Peltonen. Martti Peltosen muistolle, kirjoittanut "Sinua muisteleva". Toijalan Sanomat, 02.07.1927, nro 25, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1589840?page=3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Luutnantti Peltosen hautaus. Sisä-Suomi, 05.07.1927, nro 148, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1585343?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Haapsalu. Kansan kuvalehti, 31.08.1929, nro 35, s. 11 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/891465?page=11 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[3] Autio, Veli-Matti: Törnqvist. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 2.7.2021) Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe20051410; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-008714 (ISSN 1799-4349, verkkojulkaisu)

[4] Aino Korja: Muistelmia Pihlajaveden papeista. Keuruun kaupunki, Pihlajaveden ala-aste.

[5] Kulmala, Lauri, “Keurusseutu vapaussodassa,” Keuruun Veräjä, viitattu 2. heinäkuuta 2021, https://keuruunveraja.fi/items/show/44.

Lisätietoa - Rohkem informatsiooni - More information

• Muut Haapsalun hukkumisonnettomuuden osalliset - Teised Haapsalu uppumisõnnetuses osalejad - Other participants in the Haapsalu drowning accident
  • Eero Arvid Mustonen
  • Aarne Prees (Arnold Preeks)
• Haapsalun hukkumisonnettomuus virolaisissa lehdissä - Haapsalu uppumisõnnetus Eesti ajalehtedes - Estonian newspapers about Haapsalu drowning accident
  • https://dea.digar.ee/article/kaja/1927/06/19/1/15
  • https://dea.digar.ee/page/rahvasona/1927/06/19/1
  • https://dea.digar.ee/page/wabamaa/1927/06/19/3
  • https://dea.digar.ee/article/postimeesew/1927/06/19/6
  • https://dea.digar.ee/article/esmaspaev/1927/06/20/17
  • https://dea.digar.ee/article/jarvateatajaew/1927/06/21/15
  • https://dea.digar.ee/page/woruteataja/1927/06/21/1
  • https://dea.digar.ee/page/uusrahvahaal/1927/06/21/1
  • https://dea.digar.ee/page/teatajakaja/1927/06/21/1
  • https://dea.digar.ee/page/omamaa/1927/06/21/2
  • https://dea.digar.ee/article/sakalaew/1927/06/21/8
  • https://dea.digar.ee/page/parnumaateataja/1927/06/22/1
  • https://dea.digar.ee/page/uhendus/1927/06/26/4

    ---

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 69. viikkoprofiili (28.6.-4.7.2021).