Lempi Johanna Lahtinen

Mm. kotiapulainen Yhdysvalloissa. Asui Yhdysvalloissa noin 50 vuotta.
Worked, i.a., as a domestic servant in the US. Lived in the US for about 50 years.

Elämäkerta / Biography

Pihlajaveden Vuorilahdessa syntyneen Lempi Johanna Syrjäsen vanhemmat olivat itsellinen Emil Arvid Vilhelminpoika Syrjänen ja vaimonsa Lyydia Elina Tuomaantytär. Myöhemmin sukunimeksi tuli Harjula perheen asuinpaikan mukaan. [1]

Lempi lähti nuorena Yhdysvaltoihin työskennellen siellä mm. kotiapulaisena. Avioliiton hän solmi niinikään Pihlajavedeltä lähtöisin olleen Johannes Savilahden kanssa New Yorkissa vuonna 1926. Heille syntyi poika Taisto vuonna 1927. Taisto oli 1930-luvulla Lempin kotitalon Harjulan lähinaapurissa Lahden talossa Amalia ja Kalle Saarisen kasvattipoikana. Lempi ja Johannes hakivat hänet Amerikkaan saatuaan elämänsä järjestetyksi siellä. Myöhemmin perhe otti sukunimekseen Lahtinen, ja he saivat Yhdysvaltain kansalaisuuden. [2, 3]

Lempin ja Johanneksen poika Taisto Lahtinen Pihlajavedellä kasvatti-isänsä Kalle Saarisen kanssa. Kuva: Eenok Lahti.

Johannes Savilahden, vaimo Lempin ja poika Taiston 10.10.1934 päivätty Yhdysvaltain kansalaisuushakemus on Media-aineisto-välilehdellä. Perheen osoitteena oli tuolloin 1449 Boston Road Bronxin kaupunginosassa New Yorkin kaupungissa:

• Petition for naturalization No. 358984

Lempi Lahtinen palasi Yhdysvalloista Pihlajavedelle vuonna 1969 miehensä kuoltua. Hänet on haudattu Koipikankaan hautausmaalle. Lempin ja Johanneksen jälkeläiset asuvat Yhdysvalloissa.

Suur-Keuruun Sanomat haastatteli Lempi Lahtista lokakuussa 1969. Juttu on luettavissa seuraavana:

50 vuotta ”valloissa” ja sitten Pihlajavedelle

Lempi Lahtinen (s. 1902) on ollut USA:ssa viisikymmentä vuotta. Nyt hän on palannut kotiseudulleen Pihlajavedelle, jonne myös aikoo jäädä, ellei ”pää muutu”. Lähtö ”valtoihin” tapahtui ”nuoruuden hulluudessa”, kuten hän itse asian selittää. Lempi Lahtinen ei ole koskaan katunut maasta muuttoa. Elinolosuhteet ovat olleet paremmat, ”ei ole itkettänyt eikä naurattanut”. Silti naurua on varmasti riittänyt, sillä Lempi Lahtinen on leikkisä persoonallisuus, hyvät puhelahjat omaava, eloisa ihminen.

Vuosisadan alun Pihlajavesi ei pystynyt elämänhaluiselle nuorelle tytölle paljon tarjoamaan. Yksi ja toinen muutti valtameren taakse ja niin teki myös Lempi Lahtinen. Hän asui koko USA:ssa oloaikansa New Yorkin valtiossa. Hän ehti nähdä ja kokea paljon. Piikapaikoissa tehtiin aluksi työtä kunnes tuli avioiduttua. Lempi Lahtinen on tyttönimeltään Harjula.

Yhteisen avioelämän myötä Lempi Lahtinen sanoo kokeneensa Amerikan. Rientoihin hän ei ole paljon ottanut osaa. Perheeseen syntyi poika 1926 ja jo seuraavana vuonna aviopari tuli käymään Pihlajavedellä. Mieli veti kuitenkin takaisin ”valtoihin”, ”täytyi päästä tienaamaan”. Poika tulee ensi kesänä Suomeen äitiään tervehtimään. Aviomiehen kuoleman johdosta Lempi Lahtinen katsoi tarkoituksenmukaisimmaksi siirtyä viettämään vanhuuden päiviään Suomeen.

Amerikan kansalainen Lempi Lahtinen on ollut jo pari vuosikymmentä. Koti-ikävää ei ole ollut, mutta nyt kun on Suomessa niin olo tuntuu mukavalta. Lempi Lahtinen sanoo, että hän olisi halunnut tulla Suomeen jo kesällä, ”näin syksyllä on pimeää ja liian koleaa”. Kielivaikeuksia Amerikassa Lempi Lahtinen ei sano kokeneensa. Kielivaikeuksia ei ole Suomessakaan. Lempi Lahtinen puhuu hyvää suomenkieltä, jokin englanninkielinen sana joskus vilahtaa väliin, mutta eihän se mitään haittaa.

Lempi Lahtinen ei ole vielä ehtinyt kotiutua Suomeen, ”on kuin olisin lentokoneesta tipahtanut tuohon pihalle ja vähän säikähtänyt”. Mutta mikäpä Suomessa on ollessa. Mitä taasen tulee suomalaisten suosioon USA:ssa, Lempi Lahtinen sanoo suomalaisen työvoiman olevan suosittua. Amerikkalaiset pitävät suomalaisia hyvinä työntekijöinä. Vanhoja kivinavetoita sanoo Lempi Lahtinen kaipaavansa. Mutta ajat muuttuvat, kehityksen on mentävä eteenpäin, hän myöntää, mutta epäilee samalla mennäänkö sitä eteen- vai taaksepäin. Nuoruusaikoja hän ei halua muistella. ”mitäpä niistä ei muisteleminen kannata”. Muistoja varmasti riittäisi. Viisikymmentä vuotta vieraassa maassa on pitkä aika. Toivottakaamme Lempi Lahtinen tervetulleeksi Suomeen ja ennen kaikkea kotiseudulleen Pihlajavedelle, Harjulan taloon. [3]

Lähteet

[1] Kirkonkirjat

• Vuonna 1902, Sivu 174. Lempi Johanna, 20. (syntymäpäivä), 24. (kastepäivä), 25 (isän ikä), 18 (äidin ikä). Vanhemmat: Vuorilahden itsellinen Emil Arvid Vilhelminpoika Syrjänen ja vaimo Lyydia Eliina Tuomaantytär. Kummit: Torpanpoika Julius Arvid Tuomaanpoika Vuorilahti ja vaimo Ilma Maria Matintytär. Kastoi Pappilassa V. Brusila. Sivu kirkonkirjassa: 129. Pihlajavesi - syntyneet, 1895-1916 (AP I C:3) > 90: sivu 174: 1902 tammi-helmi; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Pihlajavesi - rippikirja, 1900-1909 (AP I Aa:8) > 127: sivu 129: Iso Kömi No 7 Wuorilahti torppa; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...

[2] Ellis Island ja muut New Yorkin matkustajaluettelot, 1820-1957

• Nimi Lempi Harjula Sukupuoli Nainen Syntymä Noin 1902 Ikä 20
• Saapuminen 15. Marras 1922 New York, New York, United States
• Lähtö Gothenburg, Sweden Laiva Stockholm
• Viimeinen pysyvä asiunpaikka Pihlajavesi, Finland Kansallisuus Finland, Finnish Siviilisääty Naimaton
• Sukulainen alkuperämaassa Emil Harjula (Isä) Sukulainen liittyy Yhdysvaltoihin. Hilma Wuorinen (Täti)

[3] 50 vuotta ”valloissa” ja sitten Pihlajavedelle. Suur-Keuruun Sanomat 24.10.1969. Juttu on skannattuna Media-ainesto-välilehdellä.

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 48. viikkoprofiili (25.11.-1.12.2019).