Fedot (Hetšu) Spiridoninpoika Makkonen

Maanviljelijä, talollinen.

Moisseinvaara, Suojärvi ja Pisterinniemi, Vuokatti, Sotkamo.

Asuinpaikka Suojärvellä v. 1939: Moisseinvaaran kyläkartan talo numero 15.

Syntymä / Birth / Рождение:

Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, syntyneet v. 1890:
Suojärvi Orthodox Parish, metrics books, Births year 1890:
Суоярви православный приход, метрические книги, рождений 1890 г.:

Nro 16. Synt. 27.02., kast. 23.03. Feodot. Vanhemmat: Moisseinvaaran kylän talollisen poika Spiridon Feodorov ja hänen vihitty vaimonsa Varvara Jakovleva, molemmat ortodokseja ja ensimmäisessä avioliitossa. Kummit: Vegaruksen kylästä talollisen poika Maksim Jakovlev ja Varpakylän kylästä talollisen pojan Dimitri Stefanovin vaimo Feodosija Feodorova.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4111851

Asiakirja

Avioliitto / Marriage / Брак:

Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, vihityt v. 1916: Suojärvi Orthodox Parish, metrics books, Marriages year 1916: Суоярви православный приход, метрические книги, браки 1916 г.:

Käännös venäjästä

Heinäkuu

13) 3.7.

Moisseinvaarasta talollisen poika Feodot Spiridonov Makkonen, ortodoksi, ensimmäiseen avioliittoon, 26 v. Varpakylästä talollisen tytär Feodosija Rodionova Kononen, ortodoksi, ensimmäiseen avioliittoon, 19 v. Pappi Aleksandr Loginevskij ja lukkari Nikolai Karpin. Sulhasen todistajat: Hantšakanniemestä talollinen Vasili Pöppönen ja Lietteen kylästä talollinen Aleksi Pässinen. Morsiamen todistajat: Varpakylästä talolliset Vasili Tumanov ja Ioann Kononen.

Viipurin läänin henkikirjat 1922-1922 Suojärvi Moiseinvaara Spiridon ja Varvara Makkosen perhekunnassa: https://digihakemisto.net/item/2307191673/5981747616/592

Kuolema / Death / Смерть:
Fedot Makkonen kuoli Sotkamossa 15.10.1964.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Hetšu oli ammatiltaan maanviljelijä. Talvisin Suojärvellä hän teki myös tukkitöitä ja oli viikolla pois kotoa asustaen tukkikämpillä. Hän harrasti myös kalastusta nuotalla ja tervanpolttoa. Hetšu kävi puoli lukukautta koulua ja jätti koulunkäynnin kesken. Hänen oli tosin hyvä laskupää. Hän ei suostunut menemään isänsä Spirdon talossa Pertinotšassa pidettävään kouluun, joka oli vain n. 100 m:n päässä kotoa. [1]

Spirdon ja Varvoin perinnöksi Hetšu sai jonkin verran maata (Vilho [1] arveli että muutamia kymmenejä hehtaareja) ja vanhan aitan. Tosin Olli-veljen testamenttaamana Hetšu sai lisämaata. Kuitenkaan rahaa ei ollut paljon. Isoimmissa taloissa oli jo siihen aikaan piikkitraktoreita, mutta Hetšulla ei ollut varaa semmoiseen. Kyntäminen tehtiin hevosten avulla. Maatalausapuvälineitä ei ollut paljon, lisäksi ehkä karhi. Viljelyskasveja olivat ohra, kaura, ruis, vehnä ja tietenkin heinä elukoille. Perunaa viljeltiin myös. Heinästä suurin osa niitettiin luonnonniityiltä viikatteella. Hetšu linkutti kävellessään jalkaansa. Hän oli v. 1918 Petroskoin sairaalassa hoidettavana koska jalka oli “katkennut” metsätöissä. Hetšu jouduttiin pakkoevakuoimaan kesken hoidon Vapaussodan syttymisen takia. Jalka ei ollut ehtinyt parantua täysin ennen evakuointia. Tämän jälkeen Hetšun jalka jäi hieman kieroon hänen loppuelämäkseen. [2]

Ennen vanhaan myös Suojärvellä kiersi romaaneja. Kun aikuiset olivat päivällä töissä ja poissa kotoa ja lapset olivat keskenään kotona, asettuivat he taloksi. Varsinkin Hetšu ei sanonut koskaan ei yöksi kysyjille, vaikka olivat romaaneja tai kerjäläisiä. [3]

Soja Lökki asui Hetšun ja Fedoisian luona parisen viikkoa ollessaan n. 2 km päässä pidetyllä kutomakurssilla ennen sotaa. [4]

Hetšun perhe evakuoitiin v. 1939 aluksi Suonenjoelle, ja sieltä edelleen Vimpeliin toukokuussa 1940. Vimpelistä matka jatkoi Sotkamon Ontojoelle 1940. Jatkosodassa rintamalinjan vakiinnuttua perhe pääsi palaamaan takaisin Suojärvelle v. 1942. Perheen kaikki rakennukset olivat säilyneet tähän vaiheeseen ehjinä, ainoastaan navetan ylisillasta oli viety lankkuja. Rintamalla pitkän asemasodan jälkeen Leningradin saartorengas mureni ja Neuvostoliitto saattoi keskittää aiempaa paremmin voimia Suomea vastaan. Kannaksen läpimurron jälkeen annettiin jälleen määräys Karjalan evakuoinnista. Uusi evakkomatka suuntautui v. 1944 Karstulaan jossa asuttiin Hokkasen talossa. Sotkamon Naapurivaaraan Kaartisen Iikan taloon siirryttiin v. 1946. Sotkamon Vuokatin Pisterinniemestä perhe oli saanut korvauksena n. 100 hehtaaria maata. Pisterinniemeen rakennettiin aluksi mökki, jossa asuttiin talvi tai pari. V. 1948 valmistui sitten päärakennus. Hetšun poika Vilho Inka-vaimoineen asui talon vintillä, Aune ja Pekka taas alakerrassa. Tähän aikaan tytär Maija oli piikomassa ja töissä useissa eri paikoissa. Kun Suojärven ortodoksinen seurakunta lakkautettiin, perhe muutti 10.1.1950 Kajaanin ortodoksiseen seurakuntaan. Ensimmäinen Maijan piikomispaikka oli kansanedustaja Emil Partasen talo. Aune kävi keskikoulun Kajaanissa. V. 1952 valmistui Vilhon talo. [2]

Viitteet:

• [1] Vilho Makkonen 1.10.1995.
• [2] Vilho Makkonen 28.7.1996.
• [3] Maija Jantunen 1999.
• [4] Soja Lökki 12.10.1995.

  ---

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Heikki Makkonen, Asko Makkonen. 2009. Moisseinvaara - sinikuusamain kylä. Kyläkirja entisen Suojärven pitäjän Moisseinvaaran kylästä ja kyläläisistä. Moisseinvaaran kyläkirjatyöryhmä.
• Moisseinvaaran Makkoset. [https://moisseinvaaranmakkoset.vuodatus.net/]
• Moisseinvaaran kyläprojekti Genissä

  ---

  
  

Tämä profiili oli Karjalan 84. viikkoprofiili (16.07.2017-22.07.2017).