Erik Jakobsson Spora till Hyvikkälä

How are you related to Erik Jakobsson Spora till Hyvikkälä?

Connect to the World Family Tree to find out

Erik Jakobsson Spora till Hyvikkälä's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Erik Jakobsson Spora till Hyvikkälä

Finnish: Eerikki Jaakonpoika Spora till Hyvikkälä
Birthdate:
Birthplace: Hahkiala, Hauho, Finland
Death: circa 1580 (81-98)
Tavastehus slott, Tavastehus, Finland
Immediate Family:

Son of Jakob Bergen and Magdalena Jönsdotter Spora
Husband of Gertrud Gudmundsdotter, till Hyvikkälä
Father of Arvid Eriksson Spore

Occupation: Kihlakunnantuomari, Hämeen linnan päällikkö
Managed by: Erkki A Tikkanen (Geni Curator- ...
Last Updated:

About Erik Jakobsson Spora till Hyvikkälä

Henrik Impola; Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet.(2011) s. 118:

Erik Spore till Hyvikkälä (Hauho). Enligt Teitt son till en borgare Jakob i Nådendal och Magdalena Spore. Grotenfelt gav i registret till Teit åt fadern släktnamnet van Bergen som inte påträffats I källorna rörande Nådendal. Erhöll namnet Spore från sin uradliga mödernesläkt och upptog sporrevapnet. Traditionen från 1700-talet visste berätta att han hade ett fädernevapen med en femuddig stjärna i skölden och ett kors ovanför hjälmen Det faktum att han utan skärskilt adlande upptogs till adelsregistren och beklädde viktiga adeln förbehållna poster visar också att han ansågs hora till uradeln även på fädernet. Vähäkangas förmodan att hans far möjligen var borgmästaren i Nådendal, väpnaren Jakob Pedersson förtjänar därför uppmärksamhet trots att dennes eventuella vapenbild veterligen är okänd.

Kts. myös Genos 2009:2, s. 60-73.

http://runeberg.org/frfinl/0434.html

Erik Spore, till Hyvikkälä i Janakkala socken. Inskrifve vid universitetet i Rostock, promoverad till baccalaureus 1514, kallad „Ericus Pora" (Grotenfelt. Suom. yliopp.). Fogde i Tavastehus län 29.6.1533 Befallningsman på Nyslott 1535. Fick fullmakt på häradsrätten i Hattula härad 15.10.1537 Bekom till evärdlig ego 1537 en tomt i Viborg. I slottslofven på Stockholms slott 7.9.1542. Har 1544 underskrifvit Västerås arfförening. Befallningsman i Borgå län 1550—1555. Har redovisat för Helsingfors kungsgård 1551—1552 Emottog 3.3.1553 befallningen öfver Raseborgs län, som han då styrde från Helsingfors kungsgård. Ryttmästare för de finska ryttare 27.10.1555. Befallningsman på Nyslott 9.2.1558 i Gödik Finckes frånvaro. Befallningsman på Tavastehus 1.12.1561; — † 1565 på Tavastehus). Egde utom Hyvikkälä en förläning af två fjärdingar i Tuulois socken, hvilka äfven tillhört hans svärfar, och gjorde rusttjänst 1562 med tio hästar.

— Gift med Gertrud Gudmiindsdotter, dotter af adelsmannen Gudmund Larsson, och Malin Olofsdotter till Hyvikkälä. Hon fick 1567, genom kungl, bref förläning af prästeräntan i Loppis socken; — † c. 1580, barnlös. Hon ärfdes af sina systerbarn, Benkt och Karin Dufva. År 1629 bör-dades Hyvikkälä af hennes andra systers, Cecilia Gudmundsdotters, dotterson, Henrik Månsson Spåra, n:r 160.

Barn: Arvid Spore.

--------------------------------

http://www.hamewiki.fi/wiki/H%C3%A4til%C3%A4n_latokartano

"Hätilän latokartano ja virkatalo sijaitsi Hämeenlinnassa Hätilänmäellä ja se oli perustettu Hämeen linnan taloutta varten, kuten myös Ojoisten latokartano ja Saaristen latokartano. Kustaa Vaasa otti veronmaksajikseen myös ns. kuninkaankartanoita, kuten Sairialan kuninkaankartano Tuuloksessa, Mustialan kuninkaankartano Tammelassa ja Hollolan kartano. Latokartanot toimivat myöhemmin sotilasvirkataloina. Vain Ojoisten kartano on säilynyt selkeästi kartanoalueena, vaikka sinne rakennettiinkin vankilarakennus. Saaristen virkatalon paikalle Niementaustaan siirrettiin Hämeenlinnan kaupunki vuonna 1777, ja Hätilästä kehittyi kaupunginosa.

Hätilän kylä

Hätilässä oli tiheää kyläasutusta jo ennen ristiretkiä; sieltä on löydetty rautakautisia ja viikinkiaikaisia esineitä. Hätilän alue oli vuosisatojen ajan säilyttänyt yhtenäisyytensä, ja siellä asui itsenäisiä, vauraita talonpoikia. Hätilä kuului Vanajan kirkon piiriin ja hallinnollisesti se kuului Mäskälään ennen sen liittämistä Hämeenlinnan kaupunkiin. Hätilän läpi kulki vanha maantie linnasta Viipuriin.

http://www.hamewiki.fi/wiki/H%C3%A4til%C3%A4n_latokartano http://www.merenkavijat.fi/perinnearkisto/wp-content/uploads/2009/0...

Latokartanona Hätilä mainitaan vasta vuoden 1539 maakirjassa. Hätilä on kuitenkin kuulunut linnan rajojen piiriin jo ennen sitä. Vuoden 1539 maakirjassa Hätilän maanomistajaksi mainitaan vouti Erik Spora (Spåre). Erik Spora polveutui Eerik Puranpojasta, joka omisti 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa Paimion Spurilan.

> Erik Spåre oli Hyvikkälän kartanon herra ja oli toiminut monissa valtakunnallisissa viroissa tultuaan yliopppilaaksi Rostockissa.

Hän toimi Savonlinnan ja Porvoon voutina sekä Hämeen linnaläänin voutina vuodesta 1533. Spåre oli tuomarina Hattulan tuomiokunnassa vuodesta 1537 ja hänellä oli suuret mahdollisuudet saada talonpoikien tiloja haltuunsa, kuten kävi Hätilässä. Vuonna 1556 Spåre omisti Hämeen linnan läheltä Luolajan ja Hätilän.
Hän omisti myös Keski-Suomessa lukuisia tiloja, joita lampuodit hoitivat. Hän oli saavuttanut erittäin korkean aseman Kustaa Vaasan hallitsemassa Ruotsi-Suomessa, vaikutti jopa Helsingin kaupungin syntymiseen. Hämeen linnan haltijana Erik Spåre toimi vuosina 1561-1565 eli kuolemaansa saakka. "...etc.

AS-12

http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_l%C3%A4%C3%A4ni
Helsingin lääni oli lyhytaikainen hallintoalue Uudellamaalla 1500-luvun puolivälissä.

"Vantaanjoen suulle perustettiin vuonna 1550 Helsingin kaupunki ja sen viereen Helsingin kuninkaankartano. Uutta asutusta hallitsi aluksi Porvoon kuninkaankartanon vouti Erik Spåre.

Vuonna 1553 Spåre joutui jättämään virkansa ja Helsingin voudinvirkaan asettui Hans Larsson Björnram. Samana vuonna perustettiin kokonaan uusi voutikunta, Helsingfors län eli Helsingin lääni, jota johtava kuninkaan vouti asettui asumaan Helsingin kuninkaankartanoon. Tähän laajaan voutikuntaan (lääniin) kuului Raaseporin lääni (Espoo, Kirkkonummi, Siuntio, Karjaa) ja Porvoon läänistä Helsingin ja Sipoon pitäjät sekä Hämeen läänistä Loppi ja Vihti."

AS-14

http://www.merenkavijat.fi/perinnearkisto/wp-content/uploads/2009/0... •http://www.hamewiki.fi/wiki/H%C3%A4til%C3%A4n_latokartano

http://www.kolumbus.fi/ritva.puura/Erik_Puranpoyka.htm ¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨

Helsingin lääni oli lyhytaikainen hallintoalue Uudellamaalla 1500-luvun puolivälissä.

Vantaanjoen suulle perustettiin vuonna 1550 Helsingin kaupunki ja sen viereen Helsingin kuninkaankartano. Uutta asutusta hallitsi aluksi Porvoon kuninkaankartanon vouti Erik Spåre.

Vuonna 1553 Spåre joutui jättämään virkansa ja Helsingin voudinvirkaan asettui Hans Larsson Björnram. Samana vuonna perustettiin kokonaan uusi voutikunta, Helsingfors län eli Helsingin lääni, jota johtava kuninkaan vouti asettui asumaan Helsingin kuninkaankartanoon. Tähän laajaan voutikuntaan (lääniin) kuului Raaseporin lääni (Espoo, Kirkkonummi, Siuntio, Karjaa) ja Porvoon läänistä Helsingin ja Sipoon pitäjät sekä Hämeen läänistä Loppi ja Vihti.

* http://www.merenkavijat.fi/perinnearkisto/wp-content/uploads/2009/0...

"Hätilän latokartano ja virkatalo sijaitsi Hämeenlinnassa Hätilänmäellä ja se oli perustettu Hämeen linnan taloutta varten, kuten myös Ojoisten latokartano ja Saaristen latokartano. Kustaa Vaasa otti veronmaksajikseen myös ns. kuninkaankartanoita, kuten Sairialan kuninkaankartano Tuuloksessa, Mustialan kuninkaankartano Tammelassa ja Hollolan kartano. Latokartanot toimivat myöhemmin sotilasvirkataloina. Vain Ojoisten kartano on säilynyt selkeästi kartanoalueena, vaikka sinne rakennettiinkin vankilarakennus. Saaristen virkatalon paikalle Niementaustaan siirrettiin Hämeenlinnan kaupunki vuonna 1777, ja Hätilästä kehittyi kaupunginosa.

Hätilän kylä

Hätilässä oli tiheää kyläasutusta jo ennen ristiretkiä; sieltä on löydetty rautakautisia ja viikinkiaikaisia esineitä. Hätilän alue oli vuosisatojen ajan säilyttänyt yhtenäisyytensä, ja siellä asui itsenäisiä, vauraita talonpoikia. Hätilä kuului Vanajan kirkon piiriin ja hallinnollisesti se kuului Mäskälään ennen sen liittämistä Hämeenlinnan kaupunkiin. Hätilän läpi kulki vanha maantie linnasta Viipuriin.

http://www.hamewiki.fi/wiki/H%C3%A4til%C3%A4n_latokartano http://www.merenkavijat.fi/perinnearkisto/wp-content/uploads/2009/0...

Latokartanona Hätilä mainitaan vasta vuoden 1539 maakirjassa. Hätilä on kuitenkin kuulunut linnan rajojen piiriin jo ennen sitä. Vuoden 1539 maakirjassa Hätilän maanomistajaksi mainitaan vouti Erik Spora (Spåre). Erik Spora polveutui Eerik Puranpojasta, joka omisti 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa Paimion Spurilan. Erik Spåre oli Hyvikkälän kartanon herra ja oli toiminut monissa valtakunnallisissa viroissa tultuaan yliopppilaaksi Rostockissa.

Hän toimi Savonlinnan ja Porvoon voutina sekä Hämeen linnaläänin voutina vuodesta 1533. Spåre oli tuomarina Hattulan tuomiokunnassa vuodesta 1537 ja hänellä oli suuret mahdollisuudet saada talonpoikien tiloja haltuunsa, kuten kävi Hätilässä. Vuonna 1556 Spåre omisti Hämeen linnan läheltä Luolajan ja Hätilän.
Hän omisti myös Keski-Suomessa lukuisia tiloja, joita lampuodit hoitivat. Hän oli saavuttanut erittäin korkean aseman Kustaa Vaasan hallitsemassa Ruotsi-Suomessa, vaikutti jopa Helsingin kaupungin syntymiseen. Hämeen linnan haltijana Erik Spåre toimi vuosina 1561-1565 eli kuolemaansa saakka. "...etc.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
http://gw.geneanet.org/skyosti?lang=es;p=jons;n=spore



Ritva Puuran sukututkimus http://jltypes.com/Arvidsson/isansuku.php, http://www.kolumbus.fi/ritva.puura/erikjalk.html

view all

Erik Jakobsson Spora till Hyvikkälä's Timeline