Erik Larsson Korpi

Ilmajoen Korven isäntä vuosina 1553-1601, lautamies

Lauri Heikinpoika merkittiin tilan Korpi isäntänä Peuralan kylässä Ilmajoella viimeistään vuodesta 1546 vuoteen 1552.
Erkki Laurinpoika Kiikka merkittiin tilan isäntänä vuosina 1553-1601. Hän oli lautamiehenä vuosina 1574-1585.
Olli Laurinpoika merkittiin nokkaveroluettelossa vuonna 1557.
Mikki Erkinpoika merkittiin tilan isäntänä vuosina 1602-1629. Vuonna 1627 ruotu- ja väenottoluettelossa hänen iäkseen merkittiin 60 vuotta.
Luukas Erkinpoika merkittiin kymmenysveroluettelossa vuosina 1603-1604.
Talosta varustettiin ratsumies vuosina 1603-1613, drabantti vuosina 1614-1615, ja ratsumies vuosina 1627-1633.
Kreko Mikinpoika merkittiin tilan isännäksi vuosina 1630-1634. Vuonna 1630 ruotu- ja väenottoluettelossa hänet merkittiin itse ratsumieheksi.
(Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634. Ilmajoki 2007, s.37)

Korpijoki

Vuonna 1574 Ilmajoen käräjillä merkittiin lautamies Erkki Laurinpoika Korpijoelta. Lautamies Erkki Laurinpoika merkittiin myös rovastinkäräjillä vuonna 1576, 1577 ja 1585. Armas Luukko piti häntä kurikkalaisena. Pitäjässä oli kuitenkin kaksi Erkki Laurinpoikaa, toinen oli Kurikan kylässä, toinen Kirkonkylässä.
Vuoden 1567 kymmenysveroluetteloiden mukaan pitäjässä oli 7 kylää: Seinäjoki, Peltoniemi, Korpijoki (Korpioijss), Rahnasto, Kokkola, Nenättömä ja Kurikka. Korpioijss kylään kirjattiin asukkaita Peuralan kylästä, Antilan kylästä ja Kirkonkylästä.
Peuralan kylässä isännöi taloansa Erkki Laurinpoika Kiikka vuosina 1553-1601. Hän oli todennäköisesti se lautamies, joka asui vuonna 1574 Korpijoen kylässä. Hänen talonsa nimi oli myöhemmin Korpi. Kylän nimi saattoi tulla Ilmajokeen laskevan luoman mukaan, jonka nimi saattoi olla Korpioja.
(Tapio Piirto: Erkki Laurinpoika Korpijoelta. PDF-tiedosto 2010)

Pohjanmaan voutikunnan tilikirjassa vuonna 1574 kirjattiin Ilmolan kappelin lautamiehet, mm. Erkki Laurinpoika Korpijoki: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633390857&aineistoI...

Luontonimi Korpi viittaa synkkään vesiperäiseen metsään. Ilmajoen Korven talon molemmilla puolilla oli vielä vuoden 1691 maakirjakartassa piirretty kaksi suurta Kyrönjokeen laskevaa puroa. Korven talo rakennettiin näiden väliselle alueelle, jokivarrasta katsoen korpeen. Purojen eli korpiojien nimi olisi sitten siirtynyt tilapäisesti myös kyseisen paikan editse virtaavaan Kyrönjoen jokiosuuteen.
(Matti Lehtiö: Totta vai tarua - Arvoituksellinen Korpijoki? Eteläpohjalaiset Juuret 2/2011, Kyröprint 2011, ss.60-63)

Maakirjakartta Peuralan kylästä. Jonas Gedda 1691, Jyväskylän yliopiston tiedostoja netissä:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200805161724