Einari Luoma

Konttoristi, tehtailija, kansantaiteilija. Monitoimimies Pihlajavedellä.

Aktiivi suojeluskunnassa, nuorisoseurassa ja monessa muussa toiminnassa. Maalasi tauluja, joita on monien paikallisten kotien seinillä, ja mm. Pihlajaveden nuorisoseurantalon vanhat kulissit, jotka palvelivat 40 vuotta. Kirjoitti näytelmän Pihlajaveden sahasta. Woitto-viljakahvin valmistaja.

Elämäkerta

Johannes Einar Luoma, kutsumanimeltään Einari, syntyi 12.3.1884 Vaasassa vääpeli Juho Luoman ja Maria Lovisa Skinnarin perheen esikoisena. Hän kävi Vaasassa koulunsa, viisi luokkaa Vaasan suomalaista lyseota.

Vuonna 1902 perheen isä siirtyi poliisikonstaapeliksi Pihlajavedelle. Pihlajavedestä tuli perheen uusi kotipaikka. 19-vuotias Einari muutti muun perheen perässä Pihlajavedelle toukokuussa 1903 [1, 2]. Kotitalo oli nimeltään Väinölä, ja se sijaitsi Pihlajaveden rautatieaseman läheisyydessä. Einarin tiedetään toimineen nuoruudessaan rautatieharjoittelijana Pihlajavedellä [1].

Monilahjakas monitoimimies

Einari Luoma oli aktiivinen monilahjakkuus, ja hänestä tuli pidetty henkilö Pihlajavedellä. Kerrotaan, että hän otti osaa sekä kunnalliseen elämään että kaikkiin rientoihin innolla, aikaansa ja vaivojaan säästämättä ja kaikkien luottamusta nauttien. ”Lukemattomat ovat ne lauta- ja toimikunnat, joissa hän on ollut puuhaajana. Niinpä hän oli aikoinaan elintarvikelautakunnan, vuokralautakunnan ja valtion tulo- ja omaisuuslautakunnan puheenjohtajana, säästöpankin kirjurina jne. Myöskin rautatiellä palveli Luoma jonkun aikaa. Nuorisoseura, suojeluskunta- ja palokuntatyöhön sekä muihin vapaaehtoista kansalaistoimintaa kysyviin aattellisiin rientoihin ja harrastuksiin jakoi hän sydämensä innolla elämäntyötään. Monet ovat myös ne perunkirjoitukset, huutokaupat ja asiakirjat, jotka (Luoma) ehti toimittaa.”

Einari Luoma.

Hänen persoonaansa on kuvattu seuraavasti: ”Einari Luoma oli päivänpaisteinen, humoristinen, mutta silti syvällisen herkkä luonne. Asioista hän loihti esiin mieluummin hyvät kuin huonot puolet. Hän katseli asioita valo- eikä varjopuolia etsien. Muuten hän oli harvinaisen monipuolinen mies, suorastaan ilmiömäinen. (Luoma) harrasti taidemaalausta ja musiikkia, soittaen itse monia eri instrumentteja, kuten pianoa, viulua, huilua jne. Hänet tunnettiin hyvänä laulajana ja näyttämötaiteellisia taipumuksia omaavana näyttelijänäkin. Käsistään hän sai lähtemään mitä vaan ja työ oli aina kunnollista. Puolinaista, epätäydellistä hän inhosi. Luoma oli täysi puuseppä. Sanotaanpa hänen joskus kulkeneen omatekoisissa kengissä ja vaatteissakin.” [2]

Pihlajaveden suojeluskunnan perustajajäsen ja lippujen suunnittelija

Kun Pihlajaveden suojeluskunta perustettiin 20.9.1917, Einari Luoma liittyi siihen perustajajäsenenä. Vapaussodassa hän toimi Vilppulan rintamalla, 5. Mäntän pataljoonan mukana Tampereella, Vaasan rykmentin 2 pataljoonassa Viipurin valloituksessa ja Porin rykmentin majoitusmestarina Ahvenanmaalla. [2, 4]

Iida Vuorela on maininnut historiikissaan vuonna 1918 käyttöön otetusta Pihlajaveden suojeluskunnan ensimmäisestä lipusta seuraavaa:

"Suojeluskunnalle valmistettiin ja lahjoitettiin myös rva Pakkalan lahjoittamista aineista ensimmäinen lippu. Siinä oli valkoisen villakangaslipun yläkulmassa, suuressa kossa, sama Einari Luoman sommittelema monogrammi "PS" kuin silloisten suojeluskuntalaistemme käsivarsinauhoissakin. Lippu teki kunniaa ensi kerran sankarihautajaisissamme Pihlajavedellä 25.3. -18 ja Oulussa, jonne yksi kaatuneistamme haudattiin, sekä sankaripatsaan paljastuksessa 1922." [5]

Sankarihautajaiset, joihin hän viittasi edellä, olivat vapaussodassa kaatuneiden Aarne Simsiön ja Antti Gummeruksen hautajaiset.

Pihlajaveden suojeluskunnan ensimmäinen lippu vuodelta 1918. Kuva: Sotamuseo.

10.6.1923 vihittiin käyttöön Pihlajaveden suojeluskunnan toinen lippu, joka sekin oli Einari Luoman suunnittelema. Lippupiirroksen oli hänen luonnoksensa mukaan laatinut Edvin Hämäläinen, joka toimi Jyväskylän suojeluskuntapiirin päällikkönä vuosina 1919–1932. "Einari Luoman suunnittelemasta pihlajanmarjat ja Hämeen vaakuna aiheesta lotat korjauttaen saivat aikaan kauniin yhdistelmän."

Lippupiirros: Pihlajaveden suojeluskunnan toinen lippu, parantelematon versio. Luonnoksen laatinut Einari Luoma. Lipun piirtänyt Edvin Hämäläinen.

Lippupiirros: Pihlajaveden suojeluskunnan toinen lippu, lottien parantelema versio.

Pihlajaveden suojeluskunnan toinen lippu, vihitty käyttöön 10.6.1923. Kuva: Sotamuseo.

Pihlajaveden suojeluskuntalaisia vuonna 1918. Kuva on ilmeisesti otettu Oulussa Antti Gummeruksen hautajaisten aikaan. Einari Luoma takana vasemmalla.

Kuulan häämarssi syntyi Väinölän pihakoivikossa

Einari Luoma oli nuoruudessaan Vaasassa tutustunut vaasalaiseen säveltäjään Toivo Kuulaan. Heidän ystävyytensä kesti läpi vuosien. Heitä yhdisti myös huoli isänmaan kohtalosta. Toivo Kuula vieraili Einarin kodissa Väinölässä.

Kerrotaan, että eräänä iltana istuessaan Väinölän kesäisessä pihassa hän olisi sanonut, että nyt hän merkitsi paperille melodiaa, josta sitten on tullut Kuulan häämarssi. Pihlajaveteläinen rauhallinen lehtomaisema on näin ehkä vaikuttanut Suomen suosituimpiin häämarsseihin kuuluvan sävelmän syntymiseen. [6]

Woitto-viljakahvin valmistaja

1920-luvulla hänen muistellaan toimineen kahvitehtailijana. "Hieman lisätietoa Aisapuun juttuun: Pihlajaveden viljakahvitehdas on toiminut 20-luvulla ainakin Kalliomäen ns. vanhan puolen yhdessä kamarissa. Tehtaan johtajana on ollut Einari Luoma, monitoimimies Pihlajavedeltä. "Tehdasrakennus" on purettu ja hirret jatkavat elämäänsä Pihlajavedellä nk. Metsätalossa, joka on Äikkäiden aikanaan asuttama talo. -- Enää ei ole tietoa oliko Kahvitehtaan toiminnassa mukana muita puuhamiehiä, mutta korvikekahvia viljasta valmistettiin kuitenkin joitakin vuosia --."

Viljakahvi oli korvikekahvia, jota valmistettiin suunnilleen seuraavasti: tarvittiin 1/3 osa rukiin jyviä, 2/3 vehnän jyviä, jotka keitettiin kypsiksi. Jyvien joukkoon lisättiin vähän voita. Jyvät kuivattiin, jonka jälkeen ne paahdettiin uunissa. Jyvät eivät saaneet palaa, ainoastaan ruskistua. Seuraavaksi jyvät jauhettiin. Korvikekahvia tarvittiin juoman valmistuksessa huomattavasti enemmän kuin oikeaa kahvia.

Woitto-kahvipaketteja oli kolmea eri kokoa. Niitä on ollut tallessa näihin päiviin saakka ainakin Pihlajaveden nuorisoseurantalolla ja Keskisen kyläkaupassa Tuurissa [3]. Yksi lahjoituksena saatu kahvipaketti on ollut myös Pihlajaveden koululla.

Myös Einarin veli, Turun kaupungin voutina toiminut Väinö Luoma on mainittu viljakahvimuisteluiden yhteydessä.

Perheen perustaminen

Vuonna 1922 Einari Luoma meni naimisiin pihlajavetisen Martta Niemen kanssa. Nuoripari asettui asumaan Virtain Killinkoskelle. Heille syntyi Esko-poika elokuussa 1924. [2]

Maallinen taival päättyi äkillisesti

Konttoristi Einari Luoma kuoli äkillisesti kotonaan 15.11.1924 vain 40-vuotiaana. Hänet on haudattu Pihlajaveden vanhalle hautausmaalle.

Hänen yllättävä ja varhainen poismenonsa järkytti hänen laajaa ystävä- ja tuttavapiiriään erityisesti Pihlajavedellä ja se sai laajaa huomiota lehdissä. Lue Pihlajaveden suojeluskunnan päällikön Hugo Puusaaren Keski-Suomen suojeluskuntalainen -lehteen kirjoittama muistokirjoitus täältä. [2]

Keskisuomalainen ja Virtain ja Ähtärin Sanomat kirjoittivat Einari Luoman hautajaisista seuraavasti: Viime sunnuntaina kätkettiin haudan lepoon Pihlajavedellä konttoristi Einari Luoman maalliset jäännökset. Ruumiinsiunauksen toimitti kirkkoherra Väinö Suojamaa kirkossa puhuen kauniisti vainajan muistolle. Ruumis kannettiin kirkkoon Pihlajaveden suojeluskuntalaisten muodostaessa kunniakujanteen. Naiskuoro opettajatar Ida Vuorelan johdolla lauloi, jonka jälkeen omaiset laskivat seppeleensä. Virtain Suojeluskunnan seppeleen laski paikallispäällikkö Carl von Rumers, P. G. Holm O.Y:n isännistön ja konttorihenkilökunnan seppeleen konttoristi Yrjö Kuivinen, Killinkosken W.P.K:n seppeleen poliisikonst. O. W. Hiippala, Pihlajaveden Suojeluskunnan seppeleen kirjuri Hugo Puusaari puhuen samalla vainajan monipuolisesta elämäntyöstä. Puheita pitivät vielä kirjailija Heikki Jartti ja rouva Pakkala. Suojeluskuntalaiset kantoivat arkun hautaan. Tuttavien puolesta ei laskettu seppeleitä, vaan ovat he päättäneet hankkia sensijaan kiven vainajan haudalle. Pihlajaveden Suojeluskunnan lippu oli ensin kerran käytännössä tämän laatuisessa tilaisuudessa – ja omituisinta – että juuri vainaja oli lipun sommitellut. [2]

Virtain, Ähtärin ja Pihlajaveden Sanomat kirjoitti sunnuntaina 6.9.1925 järjestetystä hautakiven paljastuksesta seuraavasti: Einari Luoman hautakivi paljastettiin viime sunnuntaina Pihlajavedellä. Kiven ovat pystyttäneet Pihlajaveden Suojeluskunta, Lotta Svärd -yhdistys, nuorisoseura, Killinkosken suojeluskuntaosasto, VPK sekä ystävät Pihlajavedellä ja Killinkoskella. Saapuvilla oli Pihlajaveden suojeluskunta lippuineen ja paljon seurakuntalaisia. Kirkkoherra Suojamaa, paikallispäällikkö Puusaari ja rouva Olga Pakkala puhuivat tilaisuudessa muistosanoja, kiitollisuuden osoitukseksi parhaassa miehuudessa pois menneelle kyvykkäälle toimen miehelle, jonka paikkaa ei voida helposti täyttää. [2]

Johannes Einar Luoman erottuva hautasija Pihlajavedellä Rekolan hautausmaalla. Kuvat: Heikki Siltala 2017.

[1] Kirkonkirjat

Kastemerkintä

• Vaasa - syntyneet, 1882-1888 (MKO894-898) > 36: sivu 68: vuosi 1884 maaliskuu; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=210...

Rippikirjat ja muuttaneiden kirjat

• Vaasa - rippikirja, 1881-1885 (MKO49-90) > 448: sivu 448: L; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=207...
• Vaasa - rippikirja, 1886-1895 (MKO91-147) > 555: sivu 557: L; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=210...
• Vaasa - rippikirja, 1896-1905 (MKO148-228) > 724: sivu 56: L; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=210...
• Yngl. Johannes Einar Luoma muuttanut Vaasasta Savonlinnaan maaliskuussa 1902; ulosmuutto Vaasasta: Vaasa - muuttaneet, 1900-1905 (MKO870) > 13: sivu 23: vuosi 1902 tammikuu; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=207...
• Vanhemmat ja viisi lasta muuttaneet Vaasasta Pihlajavedelle lokakuussa 1902, ulosmuutto Vaasasta: Vaasa - muuttaneet, 1900-1905 (MKO870) > 16: vuosi 1902 syyskuu; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=207...
• Vanhemmat ja viisi lasta muuttaneet Vaasasta Pihlajavedelle lokakuussa 1902; sisäänmuutto Pihlajavedelle: Pihlajavesi - muuttaneet, 1900-1916 (AP I Ba:2) > 4: sivu 4: 1902, 1903; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=296...
• Yngl Johannes Einar Luoma muuttanut Vaasasta Pihlajavedelle toukokuussa 1903; ulosmuutto Vaasasta: Vaasa - muuttaneet, 1900-1905 (MKO870) > 19: sivu 36: vuosi 1903 maaliskuu; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=207...
• Kauppapalvelija Johannes Einar Luoma muuttanut Vaasasta Pihlajavedelle toukokuussa 1903, sisäänmuutto Pihlajavedelle: Pihlajavesi - muuttaneet, 1900-1916 (AP I Ba:2) > 4: sivu 5: 1902, 1903; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=296...
• Pihlajavesi - muuttokirjoja, 1891-1916 (AP I Jba:6) > 208: 12.5.1903 Johannes Einar Luoma; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=296...
• Pihlajavesi rippikirja 1900-1909, s. 157: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2945...
• Pihlajavesi rippikirja 1900-1909, s. 265: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2945...

Rikoskirja

• Pihlajavesi rikosluettelo 1906-1921 (AP I Hc:1) Sivu 2 - 3 1907 N:o 80, 81, 82 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4423... / Viitattu 30.10.2023

[2] Kansalliskirjasto: Digitaaliset aineistot, Sanomalehdet ja aikakauslehdet

• Karjanomistajat Pihlajavedellä, Saarijärven Paavo 05.11.1918 no 129: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1223218/artic...
• Yleinen kuulutus – veroilmoitus – Piirissä, joka käsittää Pihlajaveden kunnan, Tehtailija Einari Luoma, Pihlajavesi, Keskisuomalainen 04.01.1921 no 1: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1422489/artic...
• Yleinen kuulutus – veroilmoitus – Piirissä, joka käsittää Pihlajaveden kunnan, Tehtailija Einari Luoma, Pihlajavesi, Saarijärven Paavo 11.01.1922 no 7: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1457086/artic...
• Kihloissa Martta Niemi ja Einari Luoma Pihlajavesi, Keskisuomalainen 05.08.1922 no 175: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1422766/artic...
• Einari Luoma in memoriam, Keski-Suomen suojeluskuntalainen no 11-12 01.11.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1012478/article...
• Einari Luoma, Virtain ja Ähtärin Sanomat 21.11.1924 no 4: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1518597/artic...
• Kuolleita - Einari Luoma, Kauppalehti 25.11.1924 no 275: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1420585/artic...
• Virtain Killinkoskella kuolleen, Keskisuomalainen 02.12.1924 no 279: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1423958/artic...
• Hautaus - Einari Luoma, Virtain ja Ähtärin Sanomat 12.12.1924 no 50: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1518594/artic...
• Hautaus - Einari Luoma, Keskisuomalainen 13.12.1924 no 288: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1423926/artic...
• Vapaaehtoisella huutokaupalla - Einari Luoman jälkeen jäänyttä omaisuutta, Virtain, Ähtärin ja Pihlajaveden Sanomat 27.03.1925 no 13: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1517916/artic...
• Einari Luoman hautakivi, Virtain, Ähtärin ja Pihlajaveden Sanomat 11.09.1925 no 36: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1517908/artic...

[3] Facebook-ryhmät

• Pihlajavesi-ryhmä (julkinen): keskusteluketju 11.12.2010, keskusteluketju 31.10.2013
• Historiallinen Pihlajavesi -ryhmä (yksityinen): keskusteluketju 5.6.2018.

[4] Lauri Kulmala, “Keurusseutu vapaussodassa,” Keuruun Veräjä, https://keuruunveraja.fi/items/show/44.

[5] Iida Vuorela: Pihlajaveden Lotta-Svärd paikallisosaston 10-vuotishistoriikki alkaen vuodesta 1919 jatkuen vuoden 1930 loppuun. Keuruun Veräjä.

[6] Aino Korjan muistelmat.

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 50. viikkoprofiili (9.-15.12.2019).