Eero Nurmela

Suomenkielen lehtori. Raahe (seminaari 1931-1935; keskikoulun jatkoluokat ja kauppakoulu 1931-1952; Raahen kaupungin kansakoulun tarkastaja 1943-1953) ja Nurmes (yhteislyseon suomen kielen lehtori 1953-1965).

Syntyisin: Nurmes

Sukunimenvaihdos Lohtanderista Nurmelaksi toukokuussa 1906.

Syntymä / Birth / Рождение:

Eero Nurmela syntyi Nurmeksessa 20.12.1905.

Avioliitto / Marriage / Брак:

Eero Nurmela ja Helmi Aliida s. Jansson vihittiin Nurmeksessa 12.10.1941

Kuolema / Death / Смерть:

Eero Nurmela kuoli Nurmeksessa 05.03.1997.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Eero Kalle Nurmelan sukujuuret ovat Kajaanista 1760-luvulla Pielisjärvelle siirtyneessä Lohtanderin suvussa. Suku kulkeutui Pohjois-Karjalaan Kajaanissa asuneen raatimies Erik Lohtanderin v. 1733 syntyneen pojan, Anders Lohtanderin mukana, kun tämä vaimonsa Margareta Uhlwikin ja tyttärensä Marian kanssa saapui koulumestariksi Pielisjärvelle. Perhe kasvoi Pielisjärvellä vielä kuudella lapsella ja Lohtanderin nimi siirtyi seuraaville sukupolville. [1]

Anders Lohtanderin jälkipolvessa on ollut huomattavia Suomen yhteiskunnallisen, poliittisen ja kulttuurielämän vaikuttajia, kuten em. rovasti Antti Niilo Verneri Louhivuori, joka toi Suomeen partioaatteen ja sai sen parissa toimiessaan lempinimen ”Louhisusi”. Verneri Louhivuori oli myös NMKY:n taustahahmoja. Hänen veljensä, Oskari Wilho Louhivuori istui Suomen ensimmäisessä senaatissa ja oli näin yksi Suomen itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista. O.W. Louhivuori toimi myös Kauppakorkeakoulun rehtorina. [1]

Lohtanderin suvusta löytyy nykyisiäkin kulttuurielämän edustajia. Samaan haaraan Louhivuorien kanssa kuuluu esimerkiksi arvostettu suomalainen näyttelijä Oiva Lohtander ja musiikin saralla tunnetun kitaristin, Janne Louhivuoren, lisäksi Suomen eturivin soittajiin lukeutuvat veljekset Olavi ja Kalevi Louhivuori sekä sisarensa, laulaja ja lauluntekijä Eva Louhivuori, duon ”Eva ja Manu” naispuolinen edustaja. [1]

Nurmeksessa syntynyt nurmekselaisen räätälin Kalle Nurmelan poika, Helsingin yliopistosta valmistunut filosofian maisteri Eero Kalle Nurmela teki elämäntyönsä suomenkielen lehtorina, Valmistuttuaan hän toimi aluksi Raahessa, josta löytyi myös vaimo ja perheen lapsetkin syntyivät siellä. 1953 Eero palasi perheineen juurilleen ja toimi pitkään Nurmeksen yhteislyseon suomen kielen lehtorina [1, 2, 3]

Liisi Kotivuori [4] muisteli, etttä Eero Nurmela oli tiukka, mutta oikeudenmukainen ja pidetty opettaja, jolla oli myös huumorintajua. Kerran Liisi oli tyttökaverinsa kanssa istunut tunnilla papiljotit päässä, huivit rullia peittämässä, kun opettajan katse oli pysähtynyt heihin. Hetken päästä opettaja oli todennut: ”Se on sitten perjantai tänään”. [3]

Suomen kielen lehtori Eero Nurmela valittiin virkaiältään vanhimpana Nurmeksen lyseon uudeksi rehtoriksi, kun pitkäaikainen rehtori Esa Kauppinen jäi keväällä 1958 täysinpalvelleena eläkkeelle, Eero Nurmela kuitenkin luopui tehtävästä jo syyskuussa 1958 vakavan sairauskohtauksen vuoksi.ja vararehtorina toiminut koulun oma kasvatti Jouko Salonen valittiin hänen seuraajakseen. [2, 3]

Eero Nurmelan entinen oppilas Yrjö Ihalainen muisteli opettajaansa näin [5, 6]:

Nuoren koulupojan elämä ei välttämättä kulje tasaista tietä kohti tulevaisuudessa häämöttävää valkolakkia. Oman yksityisen elämän murheet ja paineet, aikuisten yksinvaltaa vastaan kapinoiminen, harrastukset, oma oikeudenmukaisuuden taju, siinä kenties muutamia syitä, joiden takia normaalisti lukiotaan käyneen nuorukaisen ura oli kääntynyt jyrkkään laskuun. 60-luvun koulussa tuollaisiin oppilaisiin sovellettiin yksinkertaista ratkaisua: kahdesti luokalleen, niin päästiin eroon.
Kun nyt erityisopettajana ja kasvatustieteiden maisterina luen silloin VII luokan syyslukukauden todistustani, näen mm. seuraavaa: uskonto 4, sielutiede ja filosofia 5, aritmetiikka ja algebra 4, geometria ja trigonometria 5, ruotsin kieli 5, saksan kieli 5... Aivan lähellä uskonnon nelosta kuitenkin: kirjallinen esitys 10.
Kun opettajat kokouksissaan antavat todistuksiin arvosanoja, vallitsee siinä usein eräänlainen kumuloitumisilmiö. Jos jonkun voimakkaan opettajan näkemys ko. oppilaasta on kielteinen, laskevat itsetunnoltaan heikommat opettajat herkästi arvosanojaan päästäkseen samoille linjoille. Näin ei toiminut Eero Nurmela. Kuin majakka myrskyssä seisoo hänen antamansa kymppi todistuksessani. Lienee vaatinut melkoista rohkeutta puolustaa oppilasta, jonka toiset olisivat jo aikaa heittäneet yli laidan. Toinen tarina, jonka muutama vuosi sitten tässä kerroin, oli Leevi Merikallion tulo koulumme kirkkohistorian ja psykologian lehtoriksi. Hänhän nosti luokkamme, silloin koulumme historiassa toisena, kerralla, kenenkään reputtamatta ylioppilaiksi. Eero Nurmelan ansiota kuitenkin on, että olin vielä mukana tuossa joukossa.

Viitteet

• [1] Eila Nurmela
• [2] Lukion historiaa. Nurmes - koulujen kotisivut ja verkko-oppimisympäristö. https://peda.net/nurmes/nurmeksen-lukio/lukion-esittely/lukion-hist.... Eeva Nurmela.
• [3] Kooste Eila Nurmela
• [4] Liisi Kotivuori
• [5] Yrjö Ihalainen: Opettaja, joka antoi kympin. Ylä-Karjala 22.04.1997.
• [6] Kooste Reijo Savola

  ---

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Nurmeksen paikkakuntaprojekti
• Raahen paikkakuntaprojekti

  ---

Tämä profiili oli Karjalan 145. viikkoprofiili (16.09.2018-22.09.2018).