Birgitta Jakobsdotter Kurki

Aseenkantaja Henrik Nilsson Tawastin II vaimo. Varsinais-Suomi.

Väpnare Henrik Nilsson Tawasts II hustru. Egentliga Finland, Finland.

Squire Henrik Nilsson Tawast's II wife. Varsinais-Suomi, Finland.

HUOM! Ei ole tiedossa, kuka Henrik Nilsson Tawastin vaimoista oli kunkin lapsen äiti.

OBS! Det är inte känt, vilken av Henrik Nilsson Tawast fruar var mor till vilket barn.

NOTE! It is not known who of Henrik Nilsson Tawast's wives was the mother of each child.

ÄSF (Äldre Svenska Frälsesläkter):

Henrik Tavast (oletettavasti Nils Tavastin poika). Edusti 1453 yhdessä Jöns Tawastin kanssa Nils Tawastin perinnönjaossa Elin- ja Katarina -tyttäriä. Oli läsnä, kun Katarinan poika myi omistuksia 1456 ja kun Elin lahjoitti omistuksia 1465. Omisti maata Kaarinan ja Maarian pitäjissä Varsinais-Suomessa. Kuoli aikaisintaan 1474. Meni naimisiin 1446 ja 1453 välillä Johanna Bengtsdotter Djäknin (Lydeken-poikien suku) kanssa, joka eli vielä 1466, omisti omaisuutta Maarian pitäjässä Varsinais-Suomessa ja Pirkkalan pitäjässä Ylä-Satakunnassa ja oli ollut aiemmin naimisissa Jöns Rengonpojan ja Henrik Görtzhagenin kanssa. Henrik Tawast kerrotaan olleen naimisissa kaksi kertaa Johannan jälkeen, ja yhden vaimon nimi oli Anna.

Henrik Nilsson ja Johanna Bengtsdotter Djäkn Äldre Svenska Frälsesläkter (ÄSF) -teoksessa

ÄSF (Äldre Svenska Frälsesläkter):

Henrik Tavast (sannolikt son av Nils Tavast). Företrädde 1453 jämte Jöns Tavast vid arvskiftet efter Nils Tavast dennes döttrar Elin och Katarina. Var närvarande, då Katarinas son Jeppe Fincke avyttrade gods 1456 och då Elin donerade gods 1465. Ägde jord i S:t Karins och S:t Marie sn:ar i Egentliga Finland. Dog tidigast 1474. Gifte sig mellan 1446 och 1453 med Johanna Bengtsdotter (Djäkn, Lydekasönemas ätt), som levde ännu 1466, ägde gods i S:t Marie sn i Egentliga Finland och i Birkala sn i Övre Sata-kunda och tidigare varit gift med Jöns Rengonpoika och Henrik Görtzhagen. Henrik Tavast uppges ha varit gift ytterligare två gånger, och den ena av dessa hustrur skall ha hetat Anna.

Henrik Nilsson och Johanna Bengtsdotter Djäkn i Äldre Svenska Frälsesläkter (ÄSF)

Tapio Vähäkangas: Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset:

Tapio Vähäkankaan Jeppe Kurjen esivanhemmista kirjoittamassaan artikkelissa Genos-lehdessä Tapio Vähäkangas kertoo, että Anthoni on tulkinnut, että Birgitta Kurki on ollut yksi Henrik Tavastin kolmesta vaimosta. Tämä avioliitto on jäänyt lyhytaikaiseksi, sillä edellinen mies Jöns Olofsson eli vielä 1473, mutta on kuollut ennen vuotta 1477, ja Henrik Tawast tunnetaan viimeksi elossa olevana 1474.

Henrik Tavast. Anthoni on Nyynäisten kirjeiden kommentaarissaan asettanut Jöns Olofinpojan ja Jeppe Folmarinpojan väliin aviomieheksi Henrik Tavastin. Tämä puuttui aikaisemmasta sukuselvityksestä. Tämä avioliitto on jäänyt lyhytaikaiseksi, sillä Jöns Olofinpoika eli vielä 1473, mutta on kuollut ennen vuotta 1477, ja Henrik Tavast tunnetaan viimeksi elossa olevana 1474. Vanhat sukukirjat eivät tunne Birgitta Jepentyttären avioliittoa Henrik Tavastin kanssa, mutta Anthoni on osoittanut, että avioliitto on yhdistänyt nämä henkilöt. Henrik Tavast tunnetaan avioliitossa Johanna Pentintyttären (Djäkn) kanssa 1453-65. Seuraavan vaimon nimi on ollut Anna. Aikaisintaan 1474 hän on voinut solmia avioliiton Birgitan kanssa, edellyttäen, ettei Jöns Olofinpoika ole elänyt viimeksi tunnetun esiintymisvuotensa 1473 jälkeen ja että Henrik Tavast puolestaan on elänyt vuoden 1474 jälkeen.62, 68 Vaakuna: haarniskoitu käsi vasemmalle, kypärän päällä käsi pystyssä ja nyrkissä, kaksi sormea suorana.

Tapio Vähäkangas: Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset:

Tapio Vähäkangas i hans artikel om Jeppe Kurkis förfäder skrev att Anthoni har jostulkinnut att Birgitta Kurki har tolkat att en av Henrik Tawasts tre hustruna var Birgitta Kurki. Detta äktenskap har varit kort, eftersom hennes tidigare man Jöns Olofsson levde till och med 1473, men dog innan år 1477, och Henrik Tawast är känd överlevande sist år 1474.

Juhan Suku-uutiset:
29.5.2012 Birgitta Jakobintytär 1400-luvulta Birgitta Jakobintytär, s. noin 1440-luvulla, oli naimissa jo 1460-luvulla. Hän esiintyy vain kerran asiakirjoissa. Sukuasema on selvä, vaikka isännimeä ei mainita. Birgitta omisti 1/3 Nousiaisten Nyynäisistä. Myös Sauvon Päisterpäässä ja Lemun Mannassa sekä Nousiaisten Köönikkälässä hänellä oli perittyä maata. Birgitan ensimmäinen puoliso 1460-luvulla oli Jöns Olofinpoika (Skytte), Sääksmäen kihlakunnan tuomari, joka tunnetaan ajalta 1466–73. Birgitan toinen mies oli Henrik Tavast. Tämä avioliitto on jäänyt lyhytaikaiseksi, sillä Jöns Olofinpoika eli vielä 1473, mutta kuoli ennen vuotta 1477, ja Henrik Tavast tunnetaan viimeksi elossa olevana 1474. Henrik Tavast oli ollut aviossa Johanna Bengtsdotterin kanssa 1453–65 ja hänen seuraavan vaimon nimi on ollut Anna. Aikaisintaan 1474 hän on voinut solmia avioliiton Birgitan kanssa, edellyttäen, ettei Jöns Olofinpoika elänyt viimeksi tunnetun esiintymisvuotensa 1473 jälkeen ja että Henrik Tavast puolestaan on elänyt vuoden 1474 jälkeen.

Birgitan kolmas puoliso oli Jeppe Folmarinpoika eli Jakob Valdemarinpoika. Jeppe Folmarinpojan ura alkoi Naantalista päin. Hän asui joko kaupungissa tai sen lähellä, sillä hän oli helposti saatavilla luostarin saantokirjeiden sinetöijäksi vuosina 1492–97. Hänestä käytettiin heti ensimmäisestä tapauksesta lähtien nimitystä ”a wapen”, ts. hänet tunnustettiin rälssimieheksi. Jeppe tunnetaan Ylä-Satakunnan kihla-kunnantuomarina 1500–18. Hän osti 28.9.1505 Maskun kihlakunnantuomari Didrik Hansinpojalta ja tämän sisaren lapsilta Nokian kartanon, jolle sai valtionhoitaja Sten Sturelta 1512 omistusvahvistuksen. Kevättalvella 1517 hän joutui lähtemään Venäjälle neuvottelumatkalle Jöns Laurensinpojan kanssa. 1.3.1529 Jeppe luovutti kaiken ostomaansa ja irtaimistonsa tyttärelleen Barbrolle ja vävylleen. Jeppe oli ostanut myös Kangasalan Vääksystä siellä olleen ainoan rälssimaan, jonka hän sitten myi Jöns Vestgötelle. Jeppe oli elossa vielä 1530, jolloin valtuutti tyttärensä Barbron myymään Jöns Vestgötelle Rajametsän, mutta lienee kuollut pian tämän jälkeen.

Jepen vaakunassa oli kilven yläosassa heraldinen lilja, alaosassa pyyntirauta. Hänen hautamuistomerkki lienee Nokian kartanon puistossa sijaitseva kivi, jossa 1800-luvun alkupuolella oli näkyvissä lilja ja ympyrä (pyyntirauta?) sekä liljojen välissä ristissä olevat kädet.

Täyttä selvyyttä Birgitan lapsistaan ei ole saatavissa, koska mitään perinnönjakosopimuksia ei ole säilynyt. Piispa Martinus Skytten sisarusparveen kuuluivat vanhojen sukukirjojen mukaan piispa itse (Mårten), Hebla, Margareta, Kristina, Jöns, Barbro ja Elseby, mutta niissä ei ole ilmaistu, mistä Birgitan avioliitoista he olivat. Ensimmäisestä liitostaan Jöns Olofinpojan kanssa olivat varmasti Mårten ja Margareta sekä ristimänimestä päätellen myös Jöns. Barbro ja Elseby lienevät Birgitan viimeisestä avioliitosta.

1. Martinus Skytte (saman niminen setä toimi 1485–88 Turun kaniikkina), teki laajoja ulkomaisia opintomatkoja, valittiin Turun piispaksi 1528 ilman paavin vahvistusta. 2. ?Hebla. 3. Margareta Jönsintytär, eli leskenä 1534 Lammin Vanhassakartanossa, jonka hän oli saanut ensimmäiseltä mieheltään huomenlahjana, ei elänyt enää 1557. 1.pso. Måns Henrikinpoika Tavast (tavallaan Margaretan velipuoli: he ovat asuneet samassa perheessä, mutteivät olleet keskenään verisukulaisia, koska molemmilla oli eri vanhemmat - siksi kanonisen oikeuden avioesteet eivät ole koskeneet heitä), 2.pso. ennen 1503 Bengt Nilsinpoika (Hakoisten sukua), Hattulan kihlakunnan tuomari 1503–09. Kummastakaan avioliitosta ei syntynyt lapsia, koska piispa peri sisarensa. 4. ?Kristina. 5. ?Jöns, mainitaan Kokemäen kirkkoherrana. 6. Elseby Jakobintytär, s. viimeistään 1490, puoliso ennen vuotta 1515 Peder Siffridinpoika, pariskunnalla oli rälssimaata Sauvon Päisterpäässä, joka lienee ollut Elsebyn perin-tömaata. 7. Barbro Jakobintytär, mainittiin Jeppe Folmarinpojan tyttäreksi 1.3.1529, jolloin tämä luovutti kaiken ostomaansa ja irtaimen omaisuutensa tyttärelleen Barbrolle ja vävylleen, 1.pso. Måns Pederinpoika, ei ollut rälssimies, koska häntä ei nimitetä jalosukuiseksi vaan ”ärlig sven”, 2.pso. ennen vuotta 1529 Olof Larsinpoika, talonpoikaista syntyperää, kotoisin Pirkkalan Sikoisista, oli ilmeisesti toiminut Nokian kartanossa renkivoutina, koska sai omakseen palvelunsa perusteella osan Nokiasta.

https://www.genealogia.fi/genos-old/25/25_97.htm

http://runeberg.org/frfinl/0424.html