Anund Olofsson Tulkki

Tulkki-suku Ylitornion Armassaaressa on ollut kuuluisimpia pirkkalaissukuja. He olivat nähtävästi vanhimpia lappalaisten verottajia. Historiantutkijoiden mukaan kainulaisajan päätyttyä pirkkalaiset saivat kainulaisten privilegiot itselleen. Heidän joukkoonsa saapui mm. friisiläisiä merenkulkijoita, jotka toimivat turkistenostajina Pohjois-Euroopassa. Kokemäenjoen suupuolella on Kokemäen pitäjän keskustaajama nimeltään Tulkkila. Se on ollut ikimuistoinen kauppapaikka ja sinne on asettunut paljon friisiläisiä kauppamiehiä ja koska germaaniset friisit eivät ole osanneet suomenkieltä on siellä asunut sellaisia, jotka ovat hallinneet molemmat kielet ja he ovat toimineet kaupankäynnissä tulkkeina. Myös samoja friisiläisiä on asettunut myös Tornionjoen suuhun ja niiden tulkkeina on toiminut jokin nyt esilläolevan suvun esi-isät. Tulkki- nimisiä pirkkalaisia asui myös Kemin Lautiosaaressa ja Luulajan Måttsundissa. Suvut polveutuvat todennäköisesti samasta kantasuvusta.

1 Olli Anundinpoika Tulkki. Ylitornion Armassaaren Tulkkilan tilan omistaja, Pirkkalainen ja lapinvouti. Harjoitti pirkkalaisoikeutensa mukaan lappalaisten verotusta aina vuoteen 1553, jolloin kuningas Kustaa Vaasa kielsi verotusoikeuden ja salli vain kaupankäynnin. Kun Kustaa Vaasa lopetti pirkkalaisten verotusoikeudet, perustettiin erityinen lapinvoudin virka. Siihen otettiin alussa pirkkalaisia, koska he olivat parhaat asiantuntijat lappalaisten olosta. Jo ennen oli pirkkalaisilla ollut omasta keskuudestaan valitsemia lapinvouteja, joille he suorittivat määräosan perimästään verosta. Hän taas vuorostaan tilitti niistä määräosan kruunulle. Lisäksi lapinvoudin tuli valvoa, ettei pirkkalainen verota muita kuin hänelle kuuluvia veronalaista lappalaisia. Pirkkalaisilla oli vanhastaan jo velvollisuus huolehtia omille verolappalaisilleen leipäviljaa ym. heidän talouteensa tarvitsemia tavaroita. Näitä tuli myös lapinvoudin valvoa. Näiden lapinvoutien toiminta ei enää tyydyttänyt Ruotsin kruunua, vaan perustettiin yllämainittu virka. Kemin Lapin lapinvoudiksi valittiin Olli Anundinpoika Tulkki. Hän toimi virassa vv. 1555-58. Viimeksi mainittuna vuonna hänet erotettiin tehtävästään, koska lappalaiset valittivat kruunulle hänen pakottaneen heitä kuljettamaan hänen omia kauppatavaroitaan Norjaan kruunun laskuun. Mainittakoon, että vuoden 1549 oikeudenpöytäkirjojen mukaan Olli Anundinpoikaa. sakotettiin maksamaan kuninkaalle 6 markkaa ja piispalle 2 markkaa huoruudenharjoittamisesta lappalaisen jalkavaimonsa kanssa (för hor med sin lapska frilla). Samana vuonna sakotettiin myös useita muitakin pirkkalaisia samasta syystä. Heillä näyttää säilyneen se vanha pakanallinen tapa, joka salli pirkkalaisen verotusmatkallaan käyttää hyödykseen heille nimettyjä lappalaisia jalkavaimoja. Nämä jalkavaimot toimivat Lapissa myös isäntiensä porojen vartijoina, ja. hoitajana. Uskonpuhdistuksen jälkeen evankelisluterilainen kirkko ei tätä tapaa luonnollisestikaan hyväksynyt, vaan oikeusviranomaisten oli heitä rangaistava tästä pakanallisesta tavasta. Huomautettaksoon, että Olli Anundinpoika Tulkki oli omistamansa Tulkkilan tilan lisäksi saanut oston kautta nautintaoikeuden Muoniossa Muonionjokeen Muonionalustasta noin pari peninkulmaa ylöspäin aina. Visantokoskelle asti. Sen lisäksi hän omisti Utkujärven, Liepimäjärven, Vuontisjärven ja Jerisjärven idänpuolella sekä Muodoslompolot lännen puolella Muonionväylää. Hänen omistukseensa lisäksi kuuluivat myös joet, joita myöten järvet luovat vetensä muihin vesistöihin. Tämän lisäksi hän omisti kalavesien läheiset niityt, pelloksi kelpaavat maat sekä metsät, joita kalastuksen yhteydessä voidaan käyttää metsästykseen, kaskenpolttoon ja tervanpolttoon. Hän omisti siis koko nykyisen Muonionniskan jakokunnan alueen kaikkine silloisine takamaineen. Vuonna 1571 siirtyi alue Olli Anundinpojalta hänen Olli- nimiselle pojalleen, joka asettui Muonioon asumaan kolmen tynnyrin vuotuista siikaveroa vastaan. Hän toimi myös Tornion Lapin lapinvoutina vojakkalalaisen Niilo Orvainen nuoremman kuoleman jälkeen vuodesta 1597 vuoteen 1600.

Källa/ Source: Kuoksu, Erik: Birkarlasläkter i Övre Tornedalen. 2010, s 26.