Antti Kettunen

Antti Kettunen,' Verotalonpoika Juvalta 1500-luvun alkupuolella. Omisti Juvan neljänneksen kymmeneksessä Salajärven Taipaleella seitsemän veromarkan suuruisen tilan. Kuoli n. Vuonna 1559 .

Kopio Kauko Pirisen Savon historian II:1 nettiversiosta. http://savonhistoria.edita.fi/1534-1616/xiv-kirkollinen-elama/

Uskonpuhdistuksen aikakaudelta voidaan esitellä yksi savolaisesta talonpoikaisväestöstä noussut sivistyssuku, vieläpä myöhemmin hyvinkin merkittävä, jolla tänä aikakautena näyttää olleen jo kaksikin edustajaa maakunnan papistossa. Tämä suku on Kettunen.

Vuodesta 1553 (papinveroluettelossa jo 1550) on Juvan neljänneksen Juvan kymmeneksessä 7 veromarkan omistajana Antti Kettunen, ja häntä seuraa Antti Antin poika Kettunen luultavasti jo 1559, jona vuonna Kettuselle ei ole merkitty jousilukua. Joka tapauksessa Antti Kettunen mainitaan papiksi jo vuoden 1560 papinveroluettelossa. Hän on ilmeisesti sukua Partasille, koska 1562 nimeksi ilmoitetaan Antti Partanen eli Kettu. Verollepanomaakirjan jäljennöksessä nimi on muodossa Antti Antinpoika Kettunen. Tila sijaitsi Salajärventaipaleella myöhemmässä Salajärven kylässä. Luultavasti siihen kuului Rantasalmen puolella oleva Niemenrannanluhdan niitty, josta riideltiin käräjillä 1563 ja 1568.(15)

Antti Antin poika mainitaan vanhojen paimenmuistojen mukaan Juvan kappalaiseksi 1558 ja asiakirjoissakin kappalainen Antti mainitaan 1559, jolloin Yrjänä Memmoi on jo kirkkoherrana. Herra Antti esiintyy tuomiokirjoissa ja sakkoluetteloissa Juvalla sekä Juvan kirkkopitäjän pappina Rantasalmella. Ilmeisesti hän on sama henkilö kuin Antti Antinpoika Kettunen. Nähtävästi hän on hoitanut kotipitäjänsä kirkkoherranvirkaa sen avoinna ollessa ennen Yrjänä Memmoin tuloa. Täältä hän siirtyi Säämingin kirkkoherraksi, jossa virassa Antti Antin poika toimi 1563–1569. Salajärven tilan omistaja Antti Kettunen on nimenomaan ilmoitettu Säämingin kirkkoherraksi vuoden 1567 papinveroluettelossa. Vuonna 1579 tila oli kasvanut 10 veromarkan suuruiseksi, ja sen omistajaksi on merkitty Antti Kettunen, Jääsken pitäjän kirkkoherra. Tämä paljastaa, että 1569–1597 Jääsken kirkkoherrana toiminut Antti Antinpoika on juuri Säämingistä siirtynyt Antti Kettunen. Juvalla oleva tila hänellä oli hallussaan vuoteen 1584, jonka jälkeen se autioituu, otetaan 7 veromarkan suuruisena uudelleen viljelykseen 1590, mutta häviää toistaiseksi kirjoista 1594.

Tämäkin sopii hyvin Jääsken kirkkoherran vaiheisiin. Hän joutui nimittäin venäläisten 1590–91 tekemässä hyökkäyksessä vihollisen vangiksi ja kuoli 1597 luultavasti ehtimättä rauhan tultua palata sotavankeudesta. Ilmeisesti omaiset eivät tänä aikana jaksaneet hoitaa perintötilaa, mutta vuonna 1600 Viipurin käskynhaltija Aksel Ryning myönsi hänen leskelleen Anna Pärttylintyttärelle elinkautisen verovapauden Juvalla olevaan Taipaleen tilaan, »koska hän edellä mainitun miehensä ja lastensa kanssa on ollut monta vuotta vankina Venäjällä ja kärsinyt paljon hätää ja kurjuutta ja on nyt yksinäinen».

Kyseessä on juuri kirkkoherra Antti Kettusen vanha perintötila. Se oli maakirjan mukaan lesken hallussa vielä vuosina 1600–1601 ja 6 veromarkan suuruisena vielä 1603.(16) Hänen vävynsä, jotka kumpikin olivat savolaisia papin poikia, järjestivät perinnönjaon Juvalla.

Vanhojen pappis- ja sukuluetteloiden mukaan Jääsken kirkkoherra Antti Antinpoika oli sukunimeltään Korhonius, jota vastoin pitäjän kappalaisena oli samoihin aikoihin Antti Antin poika Kettunius, joka oli Tuomas Kettusen poika Kerimäen Naukkarilan kylästä. Kummallakin ilmoitetaan olleen Pärttyli niminen poika, jotka vuorollaan tulivat Jääsken kirkkoherroiksi.

Kappalaisesta on johdettu Alopaeusten varsinkin Itä-Suomen historiassa kuuluisa pappis- ja sivistyssuku, samoin kuin samaa kantaa olevat Norrgren ja Nordensvan -suvut.(17) Edellä esitetystä käy selvästi ilmi, että Jääsken, aikaisemmin Säämingin kirkkoherra oli Antti Kettunen, mutta ei kotoisin Kerimäeltä, jossa ei 1500-luvun alkupuolen lähteiden mukaan Kettusia ollutkaan, vaan Juvalta. Hänen poikansa hoiti virkaa isän vankeuden aikana ja sai valtakirjan Jääsken kirkkoherran virkaan isänsä jälkeen 1597.(18)

Viitteiden sisältö:

15) V A 6156:8v.; 6288:43; 6310: 13; ak 928 (myös L 32) = jk 1092. Verollepanomaakirjan jäljennöksessä veroluku on 8, kun taas vuoden 1562 maakirjassa Antti Kettusella on 7 ja Antti Antinpojalla 8 veromarkkaa. Mahdollisesti kopioija on sekoittanut nimet ja toinen tila on jäänyt pois; VA 6424:76; SVTK I, 128.

16) VA 6288:39v., 40v.; 6676:16v.; 6677:3v., 145v.; 6680:99; SAYLJuva; SVTK I, 7, 117, 128; Poppius 195 7: 138; Lappalainen 1970-71 1:2, 384-385.

17) Alopaeus 1804-16, 360; Akiander 1868-69 1, 82, 325, 332-333; Bergholm 1893-1901 I, 46; Elgenstierna 1925-1936 V, 498; Ylönen 195 7, 492-496.

18) HFKP l, 306-307.

...........................................................................

Lainattua tietoa: Geni; Rainer Frigren
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
( Alopaeus suvun kantaisäksi on prof. Kauko Pirinen todistanut juvalaisen maanviljelijän Antti Kettusen. Tuomas Kettusta ei ole olemassakaan tähän sukuun. Aikanaan Aulikki Ylönen, Jääsken historian kirjoittaja oli langennut tähän vanhaan Nordensvahn aatelissuvun johtoon, mikä lienee keksitty sukujohtoa tehtäessä. )

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-12289.html