Antonius Henriksson Piri, Tynjälä

Lapuan Alanurmon kylän Pirin eli Tynjälän isäntä 1556-1584

Tynius Heikinpoika saattoi olla sen Heikki Antinpojan poika, joka vuosina 1546-1552 asui Pirien ja Marttalan talojen rykelmässä (Erkki Lehtinen: Asutuskaudelta Suomen sotaan. Lapuan historia I, Vaasa Oy:n kirjapaino, Vaasa 1963, s.14).

Tynius Heikinpojan isänä on pidetty Heikki Antinpoika Turjalaista, joka isännöi Turjan tilaa kirkonkylässä vuosina 1546-1600. Ikäarvion perusteella tämä EI kuitenkaan voisi olla Tynius Heikinpojan isä. Heikki Turjalainen saattoi olla syntynyt noin vuonna 1520, ja viimeinen merkintä hänestä oli vuonna 1600. Käsitys sukulaisuudesta perustuu siihen, että tilan Turja seuraava isäntä oli Tynius Tynjälän poika Tuomas Tyniuksenpoika noin vuodesta 1601 vuoteen 1604. Tuomas Tyniuksenpoika isännöi Tynjälää vuosina 1587-1593, ja uudelleen vuosina 1611-1623.

Pentti Antinpoika Piri oli tilan Tynjälä isäntä Alanurmossa Lapualla vuosina 1543-1554.
Sitten tilan isännäksi tuli Tynius Heikinpoika Piri vuosina 1556-1584. Hänen vaimonsa oli Anna Heikintytär.
Sitten tilan isännäksi tuli Tuomas Tyniuksenpoika vuosina 1587-1593, ja uudelleen vuosina 1611-1623.
Välillä tilaa isännöi Matti Tyniuksenpoika vuosina 1594-1608.
(Erkki Lehtinen: Asutuskaudelta Suomen sotaan. Lapuan historia I, Vaasa Oy:n kirjapaino, Vaasa 1963, s.653)

Pentti Antinpoika oli tilan Piri (myöhemmin Tynjälä) isäntä Alanurmonkylässä Lapualla vuoteen 1556 saakka.
Sitten tilan isännäksi tuli mahdollisesti hänen veljenpoikansa Tynius Heikinpoika vuosina 1556-1584. Tila tunnettiin hänen etunimensä mukaan Tynjälänä. Hänen vaimonsa oli Anna Heikintytär, joka oli elossa vielä vuonna 1596.
Sitten tilan isännäksi tuli hänen poikansa Tuomas Tyniuksenpoika vuodesta 1585 lähtien. 1600-luvun alkuvuosina hän isännöi välillä Turjan taloa, ja sillä aikaa Tynjälän isännyyttä hoiti hänen veljensä Matti Tyniuksenpoika.
Tynius Pirin eli Tynjälän pojalla, Alahärmän Pirin isäntä Pentti Tyniuksenpojan pojalla Antti Pentinpoika Pirillä mainittiin myöhemmin olevan perintöoikeutta Turjan taloon.
(Hillevi Tyni: Nuijapäällikkö Pentti Pirin tuntemattomaksi jääneen pojan elämänvaiheet. Eteläpohjalaiset Juuret 3/2004, Kirjapaino IL-MO, Ilmajoki 2004, ss.42-51)

Alanurmon Pirilän isäntä 1556 - 1584. Pirilän nimi muuttui tämän isännän aikana Tynjäläksi.
Lehtinen on uudemmassa historiassaan voinut verotustietojen perusteella hahmotella Tynjälän ensimmäisiksi isänniksi Pentti Antinpoika Pirin 1549 - 54. Sitten veljenpoika Tynius Heikinpoika 1556 - 84. Itse talokin lienee saanut nimensä jälkimmäisen isännän mukaan.
http://www.alanurmo.net/historia.htm

Tynjälän 2. isäntä 1556-84. Koska miehellä ja vaimolla on sama patronyymi, niin voi mahdollisesti olla myös talon vävy.
Matti Wallan v. 1985 toimittamassa "Suomen hopeaveroluettelot 1571 VI Pohjanmaa"-teoksessa luetellaan Tynius Hindrichsonin omistaneen kuparitavaroita 8 markan edestä, 7 lehmää, kolme- ja yksivuotiasta nuorta karjaa kumpaakin yhden kappaleen sekä 4 lammasta, sian ja hevosen, joista viimeksi mainitun arvoksi on merkitty 8 markkaa ynnä vielä viiden markan hintaisen tamman. Veroa on määrätty maksamaan 9 markkaa 7 äyriä, joka oli neljänneksi suurin Alanurmon (Nedrenurmå) kylässä (s. 58).

Lapuan Alanurmon kylän Pirin eli Tynjälän isäntä 1556-1584

Tynius Heikinpoika saattoi olla sen Heikki Antinpojan poika, joka vuosina 1546-1552 asui Pirien ja Marttalan talojen rykelmässä (Erkki Lehtinen: Asutuskaudelta Suomen sotaan. Lapuan historia I, Vaasa Oy:n kirjapaino, Vaasa 1963, s.14).

Tynius Heikinpojan isänä on pidetty Heikki Antinpoika Turjalaista, joka isännöi Turjan tilaa kirkonkylässä vuosina 1546-1600. Ikäarvion perusteella tämä EI kuitenkaan voisi olla Tynius Heikinpojan isä. Heikki Turjalainen saattoi olla syntynyt noin vuonna 1520, ja viimeinen merkintä hänestä oli vuonna 1600. Käsitys sukulaisuudesta perustuu siihen, että tilan Turja seuraava isäntä oli Tynius Tynjälän poika Tuomas Tyniuksenpoika noin vuodesta 1601 vuoteen 1604. Tuomas Tyniuksenpoika isännöi Tynjälää vuosina 1587-1593, ja uudelleen vuosina 1611-1623.

Pentti Antinpoika Piri oli tilan Tynjälä isäntä Alanurmossa Lapualla vuosina 1543-1554.
Sitten tilan isännäksi tuli Tynius Heikinpoika Piri vuosina 1556-1584. Hänen vaimonsa oli Anna Heikintytär.
Sitten tilan isännäksi tuli Tuomas Tyniuksenpoika vuosina 1587-1593, ja uudelleen vuosina 1611-1623.
Välillä tilaa isännöi Matti Tyniuksenpoika vuosina 1594-1608.
(Erkki Lehtinen: Asutuskaudelta Suomen sotaan. Lapuan historia I, Vaasa Oy:n kirjapaino, Vaasa 1963, s.653)

Pentti Antinpoika oli tilan Piri (myöhemmin Tynjälä) isäntä Alanurmonkylässä Lapualla vuoteen 1556 saakka.
Sitten tilan isännäksi tuli mahdollisesti hänen veljenpoikansa Tynius Heikinpoika vuosina 1556-1584. Tila tunnettiin hänen etunimensä mukaan Tynjälänä. Hänen vaimonsa oli Anna Heikintytär, joka oli elossa vielä vuonna 1596.
Sitten tilan isännäksi tuli hänen poikansa Tuomas Tyniuksenpoika vuodesta 1585 lähtien. 1600-luvun alkuvuosina hän isännöi välillä Turjan taloa, ja sillä aikaa Tynjälän isännyyttä hoiti hänen veljensä Matti Tyniuksenpoika.
Tynius Pirin eli Tynjälän pojalla, Alahärmän Pirin isäntä Pentti Tyniuksenpojan pojalla Antti Pentinpoika Pirillä mainittiin myöhemmin olevan perintöoikeutta Turjan taloon.
(Hillevi Tyni: Nuijapäällikkö Pentti Pirin tuntemattomaksi jääneen pojan elämänvaiheet. Eteläpohjalaiset Juuret 3/2004, Kirjapaino IL-MO, Ilmajoki 2004, ss.42-51)

Alanurmon Pirilän isäntä 1556 - 1584. Pirilän nimi muuttui tämän isännän aikana Tynjäläksi.
Lehtinen on uudemmassa historiassaan voinut verotustietojen perusteella hahmotella Tynjälän ensimmäisiksi isänniksi Pentti Antinpoika Pirin 1549 - 54. Sitten veljenpoika Tynius Heikinpoika 1556 - 84 Itse talokin lienee saanut nimensä jälkimmäisen isännän mukaan.http://www.alanurmo.net/historia.htm Vanhoissa käräjäteksteissä on talosta kirjoitettu muotoja Tyniälä ja Tyninen. Isäntänä Tynjälässä hän oli vuosina Tynjälän 2. isäntä 1556-84. Koska miehellä ja vaimolla on sama patronyymi, niin voi mahdollisesti olla myös talon vävy.
Matti Wallan v. 1985 toimittamassa "Suomen hopeaveroluettelot 1571 VI Pohjanmaa"-teoksessa luetellaan Tynius Hindrichsonin omistaneen kuparitavaroita 8 markan edestä, 7 lehmää, kolme- ja yksivuotiasta nuorta karjaa kumpaakin yhden kappaleen sekä 4 lammasta, sian ja hevosen, joista viimeksi mainitun arvoksi on merkitty 8 markkaa ynnä vielä viiden markan hintaisen tamman. Veroa on määrätty maksamaan 9 markkaa 7 äyriä, joka oli neljänneksi suurin Alanurmon (Nedrenurmå) kylässä (s. 58).