Historical records matching Aksel Berner
Immediate Family
-
son
-
mother
-
father
-
sister
-
brother
-
brother
About Aksel Berner
Kansakoulujen tarkastaja, kansanperinteen tutkija ja kerääjä. Helsinki. Aiemmin: Turku, Pori.
Syntyisin: Lappeenranta.
"Atti"
Syntymä / Birth / Рождение:
Lappeen evankelisluterilainen seurakunta, syntyneet v. 1843: Lappee Evangelical-Lutheran Parish, Births year 1843: Лаппеэ лютеранский приход, рождений 1843 г.:
Synt. 02.10.1843, kast. 31.10.1843. Axel. Föräldrarnes Namn. Hr. v: Pastor och Spinnhus-Predikanten Henrik Axel Berner, Fru Maria Sofia Kinberg. Faddrarnes Namn. Herrar Lector Alexander Borenius, Borgmästaren E: J: Åkerblom, Apothek: C. B. Lilius, Stads. Fiskalen A: Andersdin, Bokhåll: D: M: Kumlin, Carl Gardberg, Fruarna Amalia Kinberg Jul: Åkerblom Joh: M: Lilius Demoiselles Erica och Sophia Stråhlman samt Hed: Sophia Andersin. Bya och Hemmans Namn. Willmanstrand. Döpt af Jac: Alex: Stråhlman.
Lappeen seurakunta > Lappeen seurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot > Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1839-1853 (I C:6) [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6421819]
Avioliitto / Marriage / Брак:
Aksel Berner avioitui Matilda Elisabeth Arppen kanssa 14.02.1877 Helsingissä.
Kuolema / Death / Смерт:
Aksel Berner kuoli 11.03.1892 Helsingissä.
Elämäkerta / Biography / Биография:
Lapsuus ja nuoruus
Aksel Berner syntyi 2.10.1843 Lappeenrannassa Henrik Axel Akselinpoika Bernerin ja hänen vaimonsa Maria Sofia Aleksanterintytär o.s. Kinbergin perheeseen. [1, 2] Akselin isä toimi tuolloin Lappeenrannan kehruuhuoneen saarnaajana. Myöhemmin hän oli kappalainen Muolaassa ja Sakkolassa. Aksel vietti lapsuutensa siis Lappeenrannassa, Muolaalla ja Sakkolassa. [2]
Akselin isä kuoli vuonna 1862, jolloin hänen koulunkäyntisäkin vielä oli kesken. Käytyään läpi Porvoon lukion, hän pääsi ylioppilaaksi 12.9.1864. Osaksi jo koulussa, mutta varsinkin yliopistoaikana piti Bernerin itse pitää elatuksestaan huolta, ja tämä vaikutti myös opintoihin. Halu ja taipumus jo muutenkin huokuttivat häntä alkamaan käytännön töihin, ja rahan puute vaikutti samaan suuntaan. Niinpä Aksel tyytyikin kasvatusopin kandidaattitutkintoon, jonka hän suoritti 31.5.1870. Hän kartutti kuitenkin tietojaan itsenäisellä lukemisella ja ulkomaan matkoilla. Hän vieraili 1877-1878 Leipzigissä, Württembergissä, Ruotsissa, Tanskassa, Preussissa, Saksissa ja Sveitsissä tutustuakseen paikallisiin kansakoululaitoksiin ja kuunnellakseen luentoja. [3, 2]
Runonkeruu
Aksel Berner tunnetaan ennen uraansa kansakoulujen tarkastajana myös hänen toiminnastaan kansanrunojen kerääjänä ja ensimmäisten valokuvien ottajana Vienan Karjalasta. 1870-luvulla oltiin havaittu, että Elias Lönnrotin runot, jotka oli kerätty vanhaa Kalevalaa varten, samoin kuin osittain muidenkin vanhempien kerääjien kokoelmat, olivat kadoksissa. Tarvittiin uutta runonkeruumatkaa Venäjän Karjalaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura päätti 03.04.1872 lähettää kesällä kolmimiehisen retkikunnan, jonka johtajana oli Aksel August Borenius, runonkeruuseen. Matkarahaksi myönnettiin 1500 markkaa. Keruusuunnitelman Borenius esitti 01.05.1872 kokouksessa ja ilmoitti samalla, että hänen tovereikseen olivat lupautuneet filosofian kandidaatti Arvid Genetz sekä pedagogian kandidaatti Aksel Berner. [4, 2]
Borenius lähti matkalle Helsingistä kesäkuussa 1872, kohdaten Bernerin Lahdessa, ja Genetz liittyi joukkoon Kuopiossa. Ensimmäisessä rajantakaisessa kylässä, Kivijärvellä, he majoittuivat Iivana Jaakkosen taloon. Genetz jäi kuuntelemaan paria häävirsien taitajaa, mutta toiset lähtivät Latvajärvelle. Berner sai laulatettavakseen Miihkalin, Arhippa Perttusen pojan, jolla oli suuri runovarasto. Muutamilta miehiltä Borenius sai koko joukon eepillisiä runoja ja loitsuja, jälkimmäisiä myös Miihkalilta, sillä välin kuin Berner valokuvasi tätä. Venehjärvellä, jossa Berner ja Borenius olivat 2.7.1872, Pertun paaston aikaan, runosaalis supistui vähiin. Jo samana päivänä he jatkoivat kulkuaan Vuokkiniemeen ja tapasit siellä Genetzin. Parin päivän levon jälkeen he suuntasivat Jyvöälahden kautta Uhtualle ja majoittuivat Huotarisen taloon. Paras laulaja täällä oli ontuva ukko. Arhippa Hilippäinen, jolta Berner sai 12 runoa. Borenius pani paperille harvinaiset runot Ahdin ja Kyllikin valasta sekä Ahdin ja Teyrin sotaretkestä, jotka lauloi Vikli-Lari. Uhtualta Berner ja Genetz lähtivät yhdessä Tuoppajärvelle, kun Borenius jäi laulattamaan Kostja Huotarista. He jatkoivat Jyskyjärvelle ja sieltä Suolapohjaan, jossa heidän oli määrä tavata Borenius. Tämän jälkeen runonkokoojat lähtivät pohjoista kohti. Genetz taivalsi Kiisjoelta eteenpäin yksinään, päämääränä Vaarakylä. Muut taas jatkoivat matkaa veneellä kaunista Tuoppajärveä myöten. [4, 2]
Borenius ja Berner kävivät Kiisjoelta lähdettyään Skiitassa, jossa Berner ikuisti maisemia valokuvauskoneellansa, Valasjoella ja Kokkosalmessa, jonne tämä oli aikaisemmin saapunut retkeltään Suurellajärvellä, Käpälissä ja Kananaisissa. Kaikki kolme menivät yhdessä Sohjanansuusta Oulankaan ja Sieltä Vartiolammelle, jossa he saivat lukeakseen kotoa tulleita sanomalehtiä. Matka jatkui Paanajärvelle, josta jatkettiin Kananaisiin ja Tuhkalaan. Runorikkaan Vuonnisen alueella keräilijät viipyivät viikon. Haapakuotkuessa Borenius laulatti Ontreista Jyrkiä. Ohvo Homanen, joka sattui olemaan Haapakuotkuessa, aukaisi sanaisen arkun ja esitti seitsemän hyvää kertovaista runoa. Berner valokuvasi Jyrin ja Ohvon. [4, 2]
Berner lähti Vuonnisesta Ponkalahden, Venehjärven, Tsenanniemen, Kivijärven ja Akonlahden kautta Repolaan. [4, 2] Hän kierteli yksinään Roukkulassa, Omeliassa, Repolan Pogostalla, Kolvasjärvellä ja Pläkkäjässä. Borenius ja Genetz saapuivat idästä Rukajärven kautta Muujärvelle, Omeliaan, Repolan Pogostalle ja Lentieraan. Matkakertomuksessaan Borenius luetteli Aunuksen parhaiksi runoseuduiksi Omelian, Pläkkäjän, Lentieran ja Lupasalmen. [5, 2] Retkikunta kokoontui Lentierassa 20.8. ja lähti kotimatkalle. [4, 2]
Opettajasta kansakoulujen tarkastajaksi
Aksel Berner aloitti uransa koululaitoksessa palvellen opettajana alkeis- ja tyttökouluissa Loviisassa, Helsingissä ja Porissa. Hänet valittiin Porin kaupungin kansakoulujen tarkastajaksi, jossa toimessa hän oli 1873-1875. Samanaikaisesti hän oli virkaatoimittavana kruunun- ja kaupunginkassöörinä, kuten myös toista vuotta useimpien Turun ja Porin läänin maaseutukansakoulujen tarkastajana. Vuonna 1875 hänet määrättiin kansakoulujen ylitarkastajan apulaiseksi ja hän muutti silloin Helsinkiin, jossa oli kolme vuotta. Syyskuusta 1878 kesään 1886 hän toimi Turun kaupungin kansakoulujen tarkastajana. [3, 2] Aksel Berner tarttui toimeen tarmokkaasti, ryhtyen korjaamaan epäkohtia. Mahtikäskyjä ja pakkokeinoja ei käytetty. Asiat pohjustettiin ja alustettiin opettajakokouksissa ja näyteluennoissa. [6, 2] Varsinkin Turun kansakouluja varten tehty ohjesääntö oli varsin tärkeä, ja se tuli laajemminkin esikuvaksi. Tärkein ero sen ja aiempien sääntöjen välillä oli siinä, että kansakoulujen tarkastaja, jonka toiminta enne riippui liiaksi satunnaisesti toimivat johtokunann määräyksistä, pystyi toimimaan nyt itsenäisemmin. Bernerin aikana Turun kansakoululaitos, jota ennen oli pidetty kurjana, kehittyi yhdeksi maan parhaiten järjestetyistä. [3, 2]
Vuosina 1886-1889 hän toimi Viipurin läänin kansakoulujen piiritarkastajana [8, 2], ja muutti 1889 jälleen Helsinkiin, kun oli tullut kansakoulujen tarkastajaksi kouluylihallituksessa. [3, 2]
Aksel Berner perusti vuonna 1883 Kansakoulun Lehden, ollen sen ensimmäinen toimittaja. Hän pyrki lehden avulla "edistämään kansanopetuksen alalla työskentelevien pyrintöjä ja rientoja". Lehti oli hyvin pitkään ainoa kansakoulujen äänenkannattaja. [7, 2]
Vuoden 1891 valtiopäivillä Berner vaikutti kansakouluasioiden kehittämiseen, vaikkei itse ollutkaan valtiopäivämies. Keisarillinen esitys perustui hänen antamaansa ehdotukseen vuotuisesta määrärahasta kansakoulunopettajien kouluttamiseen. Asiat etenivät valtiovaliokuntaan ja sai aikaan useita tukimuotoja kansakoululaitokselle. Berner esitti myös Jyväskylässä v. 1890 pidetyssä kansakoulunopettajien kokouksessa jatko-opetuksen tarpeellisuutta kansakoulunopettajille. Esityksen toimitettiin valtiopäiville käsiteltäväksi talonpoikaissäädyssä. [3, 2]
Aksel Bernerin valokuvat Vienan Karjalasta [9]:
- Kenttätyökuvasto Vienan Karjalasta. Kuvattu kansanrunouden keruumatkalla. Kuusi henkilö - ja kaksi rakennuskuvaa.
- aika: 1872
- määrä: 8 mv-valokuvaa
- koko kuvaston esittely artikkelissa Kukkonen, Jukka: Runoretkien vanhimmat valokuvat – julkaistu Lännen maita ja Karjalan kyliä. Kalevalaseuran Vuosikirja 58. WSOY 1978 ISBN 951-0-08663-0.
Viitteet:
- [1] Lappeen evankelisluterilaisen seurakunnan kirkonarkisto.
- [2] Kooste Reijo Savola.
- [3] Aksel Berner. Kansakoulun lehti : kasvatusopillinen aikakauskirja kodille ja koululle, 20.05.1892, nro 6-8, s. 1 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/940004?page=1] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 08.04.2021)
- [4] Erkki Itkonen: A. A. Borenius-Lähteenkorva - kansanrunouden kerääjä ja tutkija. Suomi, 01.01.1936, nro 18, s. 168 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498452?page=168] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 08.04.2021)
- [5] Leo Homanen: Repolan runonlaulajat, teoksessa: Heikki Tarma (toim.): Aunuksen Repola. Repola-Seura ry, 2001.
- [6] Aug Horsma: Neljännesvuosisataisia muistelmia Aksel Berneristä. Kansakoulun lehti : kasvatusopillinen aikakauskirja kodille ja koululle, 15.12.1907, nro 21-24, s. 143 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/940266?page=143] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- [7] Kansakoulun lehden tie. Kansakoulun lehti : kansanopetuksen eri aloja käsittelevä aikakauslehti, 15.12.1937, nro 22-24, s. 16 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/925455?page=16 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 08.04.2021)
- [8] Koulutoimen Ylihallituksen kiertokirje kansakoulujen johtokunnille maalla. Kansakoulun lehti : kasvatusopillinen aikakauskirja kodille ja koululle, 01.07.1885, nro 7, s. 15 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/939905?page=15] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 08.04.2021)
- [9] Kuvaajakokoelmaluettelo. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. [https://www.finlit.fi/fi/arkisto-ja-kirjastopalvelut/kokoelmat-ja-t...] (Viitattu 08.04.2021)
Lisätietoja - More information - Больше информации:
- Lappeenrannan paikkakuntaprojekti
- Porin paikkakuntaprojekti
- Turun paikkakuntaprojekti
- Helsingin paikkakuntaprojekti
- Adressbok och yrkeskalender för Helsingfors, 01.01.1891, s. 97 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1154739?page=97] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 08.04.2021)
- Kansakoulun lehti : kasvatusopillinen aikakauskirja kodille ja koululle, 20.05.1892, nro 6-8, s. 18 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/940004?page=18] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 08.04.2021)
- Suomi, 01.01.1893, nro 6, s. 332 h[ttps://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1780587?page=332] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 08.04.2021)
- Kodin ja koulun ystävä : kalenteri vanhemmille ja kasvattajille, 01.01.1903, nro 1, s. 122 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/963674?page=122] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 08.04.2021)
- Kansakoulun lehti : kasvatusopillinen aikakauskirja kodille ja koululle, 15.12.1907, nro 21-24, s. 219 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/940266?page=219] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 08.04.2021)
- Kansakoulun lehti : kasvatusopillinen aikakauskirja kodille ja koululle, 01.01.1908, nro 1-2, s. 11 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/940264?page=11] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 08.04.2021)
- Kansakoulun lehti : kansanopetuksen eri aloja käsittelevä aikakauslehti, 30.12.1932, nro 24, s. 3 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/925377?page=3] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 08.04.2021)
- Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja, 01.03.1933, nro 3, s. 14 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/949809?page=14] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 08.04.2021)
Arkistomateriaalia:
Bouppteckning: Helsingin raastuvanoikeuden arkisto - Perukirjat 1892-1892 (Ec:47, Nrot 9717-9973), jakso 362: Axel Berner; Kansallisarkisto: [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77799302]
Tämä profiili oli Karjalan 264. viikkoprofiili (27.12.2020-02.01.2021).
Aksel Berner's Timeline
1843 |
October 2, 1843
|
Lappeenranta, Finland
|
|
1873 |
1873
Age 29
|
Pori
|
|
1875 |
1875
Age 31
|
||
1878 |
October 26, 1878
|
Turku, Finland
|
|
1878
Age 34
|
Turku
|
||
1880 |
April 6, 1880
|
Turku, Finland
|
|
1882 |
February 27, 1882
|
Turku, Finland
|
|
1883 |
July 31, 1883
|
Viipuri, Finland
|
|
1885 |
1885
Age 41
|
Viipuri
|