Aimo Armas Turunen

Kielitieteilijä, itämerensuomalaisten kielten professori.

Helsinki. Kotoisin: Huhus, Ilomantsi.

Syntymä / Birth / Рождение:

Aimo Armas Turunen syntyi 25.02.1912 Ilomantsin Huhuksen kylässä.

Avioliitto / Marriage / Брак:

Aimo Armas Turunen ja Vappu Toini Tuulikki os. Salminen vihittiin 02.06.1941.

Kuolema / Death / Смерть:

Aimo Armas Turunen kuoli kotonaan Helsingissä 21.09.2000.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Aimo Armas Turunen oli suomalainen kielitieteilijä ja itämerensuomalaisten kielten professori. [1]

Valmistuttuaan filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1933 Turunen vietti kaksi vuotta Saksassa Köningsbergin yliopiston suomen ja viron kielen lehtorina.

Aunuksen Radio

Sotavuodet Aimo Turunen oli Itä-Karjalassa rintamaupseerina ja tiedotustehtävissä mm. Aunuksen radion päällikkönä sekä taisteluissa linjalla Suojärvi-Äänislinna-Karhumäki-Paatene. [2] Aunuksen Radio oli suomalainen radioasema jatkosodassa suomalaisten miehittämässä Itä-Karjalan osassa. Aunuksen radio oli yksi jatkosodan rintamaradioita. Aimo Turunen muisteli myöhemmin sodanaikaista radiotoimintaa: "Ei pyritty taiteellisen maun kasvattamiseen. Kun ohjelmaan oli merkitty 'kevyt puolituntinen', niin sen tuli todella olla 'kevyt'; Viipurin Vihtoria, Lännen lokaria jne.". 16. kesäkuuta 1944 annettiin salainen käsky vetäytyä Itä-Karjalasta. Silloin Aunuksen Radio lopetti lähetystoimintansa Äänislinnasta käsin ja siirtyi Sortavalan lähistölle. Punailmavoimien pommituksen ja rintamalinjan siirtymisen takia radio siirtyi sitten Pohjois-Karjalaan ja lopetti toimintansa syyskuussa 1944. [3]

Ensimmäinen puolituntinen radioitiin Itä-Karjalan alkuperäiselle väestönosalle 08.02.1942 kello 12.40. Sosiaalisena tavoitteena oli paikallisväestön mukauttaminen suomalaiseen hallintoon. Päämäärä oli sellainen rauhantila, joka ehkäisisi partisaani- ja sabotaasitoimintaa. Puna-armeijan desanttien ja hävityspartioiden tukeminen pyrittiin eliminoimaan. Työn ohessa Aimo Turunen keräsi paikallisväestön keskuudesta aineistoa tohtorin väitöskirjaansa varten. [4]

Työtehtävät sotien jälkeen

Rauhan palattua Turunen oli Tyttönormaalilyseon suomen kielen yliopettaja 1952–1959, Helsingin yliopiston dosentti 1950–1959, suomalaisen filologian apulaisprofessori 1959–1971 ja itämerensuomalaisten kielten professori 1971–1976. Hän oli vierailevana professorina Indianan yliopistossa Yhdysvalloissa 1966-67. [1, 2]

Hänen väitöskirjansa oli Lyydiläismurteiden äännehistoria I-II (1946 ja 1950). Aiheeseen hän oli tutustunut toimittuaan jatkosodan aikana Aunuksen Radion karjalan-, vepsän- ja lyydinkielisten lähetysten toimittajana. Turusen kansanrunousaiheinen tutkimus kiteytyy teoksessa Kalevalan sanakirja (1949). Sen laajennettu painos sisältää Kalevalan kaikki 7 380 sanaa. [1] Pohjois-Karjalan murreopas julkaistiin 1956 ja Itäisten savolaismurteiden äännehistoria 1959. [2] Turunen oli laatimassa useita äidinkielen oppikirjoja. [1]

Vuonna 1990 Turunen julkaisi muistelmateoksen Nuoruus rauhan ja sodan Karjalassa, jolle myönnettiin samana vuonna P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kirjallisuuspalkinto. [1] Muutamia vuosia aiemmin oli ilmestynyt kansanrunoustutkimus Mantsin laulu (1978), missä Turunen paneutui Ilomantsin ja sen lähitienoiden kalevalaiseen runouteen. [2]

Professori Aimo Turunen on kielitieteilijänä kirjoittanut tutkimuksen karjalan kielen Suojärven murteesta. Se löytyy Suojärvi I -kirjasta sivuilta 21-38. Tuo Suojärven historian ensimmäinen osa on julkaistu 1965 kustantajana Suo-säätiö. Professori Turunen oli myös Suojärven pitäjäjuhlissa juhlapuhujana 1979. [5]

Karjalaisuus

Hänen luottamustehtävistään huomattavimmat olivat puheenjohtajuudet Kotikielen seurassa 1959–1967 ja Kalevalaseurassa 1975–1981. [1] Ansioistaan karjalaisen kulttuurin työsaralla ja työstään Karjalan Sivistysseuran tarkoitusperien hyväksi professori Turunen kutsuttiin Karjalan Sivistysseuran kunniajäseneksi 1981. Hän oli myös Lyydiläisen Seuran kunniajäsen.

Aimo Turunen vaali karjalaisuutta voimiensa ja ajan antamien mahdollisuuksien mukaan. Hän toimi viisi vuotta Riihimäen karjalaisten seuran puheenjohtajana, oli Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön jäsenenä ja v. 1981 alkaen sen puheenjohtajana ja säätiön Runonlaulajapirtti-rahaston puheenjohtajana. [6]

Viitteet:

• [1] Wikipedia: Aimo Turunen. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Aimo_Turunen]
• [2] Karjalan Heimo 9-10, 2000. Karjalan sivistysseura ry, Sampo-tietokanta.
• [3] Suomen Sotahistoriallinen Seura ry: Sotahistorialliset kohteet - Aunuksen Radio Vieljärvi.
• [4] Karjalan Pojat 12.3.2014: Aimo Turunen Aunuksen radiossa. [http://pkreservi.fi/media/kpojat/kapo201401.pdf]
• [5] Paavo Harakka.
• [6] Karjalan Heimo 3-4, 1982. Karjalan sivistysseura ry, Sampo-tietokanta.

  ---

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland / 1978 / [http://runeberg.org/kuka/1978/1020.html] [http://runeberg.org/kuka/1978/1021.html]

  ---

  
  

Tämä profiili oli Karjalan 80. viikkoprofiili (18.06.2017-24.06.2017).