Östen Eriksson Sursill

Lue GENOS 1/2017

Tieteelllisen lehden mukaan Uumajan Tegistä ei löydy ketään nimellä Sursill, ei miltään aikakaudelta. Jousiveroluetteloista 1500-1600 luvulta ei myöskään löydy voutia Tegistä. eikä ainakaan Eric Ångerman-nimistä vain talonpoika. Ensimmäinen tyttö lähetettiin Suomeen piiaksi ja hän otti veljensä Östenin tytöt hoiviinsa. Kaikki yhteydet ns. parempiin sukuihin siis menevät tyttöjen aviomiesten kautta tai lasten.

Sursill, Östen Ericsson, s. n. 1520. k. 1580 aikaisintaan. talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä 1553 - 1580

Talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä noin 1553-80.

1. puoliso Magdalena"Mali" Ericsdotter, OKEN Sursill s. n. 1535 Vaasa.

Lapset:

• Catharina Östenintytär Sursill , s. noin 1552 Uumaja, k. 1614 Liminka

        + Lars Sinius, Siniluoto, b. Liminka, Finland

• Anna Östenintytär Sursill , s. noin 1553
• Christina Östenintytär Sursill , s. noin 1562 Umea, k. 1632 Ii, Oulu
• Margareta Östenintytär Sursill , s. 1567 Uumaja, k. Kalajoki
• Erik Östeninpoika Sursill , s. ennen 1570
• Barbro Östenintytär Sursill , s. 1570 Uumaja
• Brita Östenintytär Sursill , s. 1571 Uumaja, k. 1629
• Magdalena Östenintytär Sursill , s. noin 1580 Umeå, k. 1650 Kalajoki

        + Petrus Michaelis Arctophilacius, d. 1647 Kalajoki, Finland

Seitsemän tytärtä, joiden mukaan Genealogia Sursillianaa on kutsuttu myös Sju Systrar Sursills Slägt-Register. Sukuhistoriaa on myös kutsuttu "Seitsemän Sursill-sisaruksen sukuluetteloksi"

Suomeen ensimmäisen' muuttanut Catharina Sursill otti luokseen myös veljensä Östenin lapsia.

Östenin seitsemästä tyttärestä kuusi menivät naimisiin Suomeen.

Tyttäristä kerrottakoon tässä Brita Östenintytär Sursillistä, joka eli vielä n. 1630. Hän avioitui ratsumies Petter Gumsen kanssa. Ratsumiehenä Petter Gumse otti osaa Nuijasodan (1596-97) taisteluihin huovien puolella. Nuijasodan päätyttyä, Kaarle-herttuan kukistettua kuningas Sigismundin, valloitettua Suomen ja aloitettua kostotoimet aatelistoa ja huoveja vastaan, Petter jätti perheensä ja lähti Puolaan jossa eli koko loppuelämänsä. (GS 1370).

Lähde: Anneli Kotisaari http://www.annelikotisaari.net/Osten%20ja%20lapset.htm

BIOGRAFI: Bonde i Umeå socken, Västertegs by omkring 1553-1582.

Hustruns namn okänd enligt Sursillin Suku, senare uppges i artikel i Genos att hustrun var Magdalena Eriksdotter.

Östen uppges haft 7 döttrar.

KÄLLA: Surs 1370 + Genos 2-3 1974.

Fogde och (bonde åren 1553-1582 återfinns Östen Eriksson på detta hemman efter sin far), nämndeman o herredagsman på Västerteg, Umeå. Riksdagsman 1571

G.S. n. 1370, 2. sukupolvea

"Talollinen Uumaja pitäjän Västertegin kylässä noin 1553 - 1580. Puolison nimeä ei tunneta. Östenillä oli seitsemän tytärtä, joiden mukaan Genealogia Sursillianaa on myös kutsuttu seitsemän Sursill-sisaruksen sukuluetteloksi. Sursill-suvun jäsenistä ensimmäisenä Suomeen muuttanut Catharina Sursill otti luokseen myös tämän Östen-veljensä lapsia."

Östen Sursill ei siis koskaan asunut Suomessa. Hänen sisarensa meidän esiäitimme Catharina Ericsdotter, oli siis ensimmäistä Suomessa asuvaa Sursillin sukupolvea.

Östen on todennäköisesti kuollut jo 1500-luvun puolella.

Östen Erikinpoika syntyi arviolta noin (?) 1534. Circa 1553-1580 Östen asui Uumajassa Västerbergissä, Ruotsissa.2 Östen ja Magdalena Erikintytär vihittiin arviolta noin (?) 1554.3 Östen toimi valtiopäivämiehenä.2 Östen oli talollinen.2 Östen Erikinpoika Sursill ja Magdalena Erikintytär lapset:

Anna Östenintytär Sursill+ (arviolta noin (?) 1554 - )
Catharina Östenintytär Sursill+ (arviolta noin (?) 1556 - jälkeen 1614)
Christina Östenintytär Sursill+ (arviolta noin (?) 1558 - noin 1632)
Margareta Östenintytär Sursill+ (arviolta noin (?) 1562 - )
Brita Östenintytär Sursill+ (arviolta noin (?) 1565 - )
Barbro Östenintytär Sursill (arviolta noin (?) 1567 - )
Magdalena Östenintytär Sursill+ (arviolta noin (?) 1570 - )
Erik Östeninpoika Sursill (arviolta noin (?) 1571 - )

Östen Erikinpoika Sursill lapset:

Hans Östeninpoika+ (arviolta noin (?) 1572 - )

Talollinen Uumajassa 1553-80