Kruununtorpat Muuratjärven kylässä ?

Osa "häviämisistä" johtuu torppien itsenäistymisistä. Itse olen yrittänyt selvittää sotilastorppia Muuratjärven alueella, vaikeeta on löytää!

Hieman asian vierestä: Kun Muurame -kyläkirja julkaistiin niin eroa isäntäluettelossa Suur-Jämsän historiaan löytyy jomkun verran. Osasyynä varmaan se että lähteitä on vaikea vertailla keskenään. Toisaalta: Rippikirjoissa on esim. monissa taloissa vanhat isännät isäntinä vaikka manttaalikirjat kertovat toista. Sama on torpissa: osa ehkä itsenäistyi, osa jäi ilman torpparisopimusta tmv mutta nimi jäi kirkonkirjaan.
Miettien Maisa

Kiitoksia!
En pidä tuota itsenäistymistä mahdollisena syynä. Lähes kaikki Muuratjärven kylän torpat itsenäsityivät vasta "Lex Kallion" ym. myötä 1922-1930. Lisäksi hävinneeksi väitetyt torpat (ja niiden ihmiset) löytyvät 1860-luvun rippi- ym. kirjoista sekä Metsähallituksen laatimista luetteloista.
Minusta häviämistieto Suur-Jämsän historiassa on vain yksinkertaisesti virhe - mutta mihin se virheellinen tieto perustuu???
Sotilastorpat Muuratjärven kylässä? Eikös ruotujakolaitos lakannut Suomessa 1809. Siis sotilaiden ylläpitoa varten. Kirkonkirjoissa puhutaan kyllä "ruotuvaivaisista", mutta se lienee eri asia?
Muuratjärven kylästä ei tule mieleen muuta kuin se juttu "sotilaan mökistä" jossain Tapanin pellon laidassa?

Torpparisopimus? Kun isojaon jäljiltä valtaosa Muurtajärven kylän torpista jäi valtion maalle, kruununtorpiksi, niin kuka teki torpparisopimukset ennen vuotta 1859? 1860 lähtien homma oli juuri perustetun Metsähallituksen vastuulla, mutta sitä ennen?

No, koko tämä asiakokonaisuus lienee enemmän paikallishistorian kysymys kuin varsinainen suksututkimusasia :-)

KL

... jatkan vielä tuosta ruotusotilas-asiasta
En siis tarkoittanut, etteikö Muurtajärven kylällekin sellaista olisi määrätty. Siis ilmeisesti joskus 1700-luvulla, ja silloiset talolliset ylläpitäjinä?
Omaien sukuselvitysten kohdalle on sattunut ilmeisesti yksi ruotusotilas, mutta Jämsän puolelta - ainakin ns. sotilasnimi oli annettu - Hult.
Korpilahden kappeliseurakunnan kohdallahan on tämä tunnettu hankaluus kun upottivat ne vanhemmat kirkonkirjat sinne Päijänteeseen, prkl :-)

Sanoisin että eroavaisuudet johtuvat kun lähteitä on useita ja ne poikkeavat välillä toisistaan. Mutta myös se että ei käytetä ja/tai tarkasteta kaikkia lähteitä, tässä tapauksessa ehkä kyse on juuri metsähallituksen lähteiden käyttämättä jääminen.
Joku jossaon sukututkimusluennolla sanoi että Sukututkimus on virheiden korjaamista.
Maisa

Varmasti totta, että lähteistä tässäkin on kyse. Hämmentää vain tällaista harrastelijaa, kun Arvostettuun Suur-Jämsän historia - kirjaan on päässyt noinkin merkittävä virheellinen tieto. Mutta joku lähde tutkijalla on varmasti ollut, johon on päätelmänsä perustanut.
Kirjassa siis on mainittu, että 1830-1860 Muuratjärven kylästä olisi hävinnyt 46 torppaa ja jäljelle jäänyt vain 23 - näistä ehkä n. kymmenen nykyisen Saukkolan-Sarvenperän alueella.
Kovasti minua kiinnostaisi tietää, mikä tuo lähde on ollut - kun itse en ole sellaiseen törmännyt. Mutta koetan kulkea silmät ja korvat auki, ehkä se vielä vastaan tulee!
juuh, virheiden korjaamistahan tämä monasti on, useimmiten omien, joskus myös muiden :-)

Tikkalan kylästä syntyisin kun olen, niin ulottuiko Muuratjärven kylä vielä Tikkalaan asti.?

@ Tuomo Rajanen Kyllähän nuo torppatiedot Rippikirjoista suurelta osin on ja kyllä SJH1 luettelossa jotain sekaannusta on.Muuratjärven maarekisterikylä käsittää nykyiset Tikkalan,Saukkolan Sarvenperän ja Ylämuuratjärven kylät,Osa em. kylien alueesta kuuluu muihin maarekisterikyliin.Tikkalankylästä osa Muuramen kylään ja Riihijärven(moksin) kylään.Hannunkin koti Muuramenkylään.

@ Tuomo Rajanen Korpilahden Joululehdissä 2006,2007 ja 2008 on Heikki Vuorimiehen mielenkiintoinen juttusarja Korpilahden ruotusotilaista Suomen Sodassa. Löytyisiköhän lehtiä vielä sieltä Korpilahdelta? Sukutukimuksen keskutelupalstalta kopsattu tieto.Plokman samoin Åhman ja Sabel ruotusotilassukuja ollut ja on edelleen.

Ainakin esivanhempieni asuttamasta Herneniemen torpasta tehtiin uudistila 1850, samoihin aikoihin myös ainakin Pukkimäki, Salila ja Tikkamäki ovat itsenäistyneet.
Muuratjärven ruotuja ovat olleet mm. 118, 119 ja 120, en ole löytänyt tietoa missä torpat ovat sijainneet enkä mitkä talot näitä hoitivat. Tikkalan talo ylläpiti ymmärtääkseni Rimminpohjan ruotutorppaa mahdollisesti yksin. Saukkolan talon ruotutorpasta olen jossain nähnyt maininnan, Samoin jo mainittu Tapanin sotilastorppa.
SJH:n 1. osan s.252 kartassa vuodelta 1752 on merkitty sotilastorppa lähelle paikkaan jossa jo oli Ilolan torppa. Tämä sopisi sijaintinsa puolesta Sutolan, Saukkolan ta Pekan taloille. Tosin Sutolan taloa ei kartassa vielä ole merkitty sen nykyiselle paikalle.
Onko kenelläkään tietoa missä on sijainnut Myllytienhaaran torppa, olettamukseni on lähellä Ilolan taloa !?
Tarkoitatko Tuomo Suku Forumin keskustelua, olisi mielenkiintoista löytää.

Tajusin Tuomo väärin tuon keskustelupalstan, luulin siellä olevan jotain tietoa! Jostain minäkin olen lukenut näistä Joulujulkaisuista. Jollain varmaankin on lehdet tallessa ja tekisi suuren palveluksen jos kopioisi ne meille muillekin nähtäville. Minä olen yrittänyt jäljittää rakuuna Sven Lundbergin perhettä ja vaiheita, eleli Muuramen Kauppilan ruotutorpassa 116 ja myöhemmin Muuratjärven torpassa 118.

Kiitos Tuomo vastauksesta.